Eksotismit Nikolai Gogolin Taras Bulbassa ja sen suomennoksissa

Abstract

Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan uudelleenkäännöksiä eksotismien näkökulmasta. Eksotismilla tarkoitetaan tässä tutkimuksessa sellaista sanaa, joka on jo lähtötekstin kontekstissa vierasperäinen. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, välittyvätkö lähtötekstissä esiintyvät eksotismit myös suomennoksissa vai häviävätkö ne käännösprosessin myötä. Hypoteesina on, että eksotiikka hälvenee käännöksissä ainakin jonkin verran, sillä suomalainen lukija ei välttämättä pysty käännöksen perusteella erottamaan esimerkiksi venäläis- ja ukrainalaisperäisiä eksotismeja, kun taas venäläinen lukija huomaa ukrainalaisperäiset eksotismit lähtötekstistä vaivatta.

Tutkimusaineistona on käytetty Nikolai Gogolin teosta Taras Bulba (1842), joka sisältää paljon sellaisia sanoja, joiden käyttö on jollain tapaa ajallisesti tai paikallisesti rajoittunutta, eivätkä ne kuulosta lähtötekstin lukijan korvaan täysin neutraaleilta. Lähtötekstin lisäksi aineistona on käytetty sen viittä virallista suomennosta. Ensimmäinen suomennos ilmestyi vuonna 1878, ja kääntäjänä oli Samuli S. Toinen suomennos ilmestyi vuonna 1913, ja kääntäjänä oli J. A. Halonen. Kolmas suomennos ilmestyi vuonna 1940, ja kääntäjänä oli Juhani Konkka. Neljäs suomennos ilmestyi vuonna 1946, ja kääntäjinä olivat Gunvor ja Kaarlo Salo. Viides suomennos ilmestyi vuonna 1959, ja kääntäjänä oli Ulla-Liisa Heino. Uudelleenkäännösten avulla oli mahdollista tarkastella sitä, vaikuttaako käännöksen ilmestymisaika eksotismien kääntämiseen. Tämän lisäksi viiden eri suomennoksen avulla oli mahdollista vertailla eri kääntäjien tekemiä käännösratkaisuja toisiinsa ja havainnoida, ovatko kääntäjät ottaneet vaikutteita toisiltaan vai päätyneet täysin erilaisiin ratkaisuihin.

Tutkimus toteutettiin korpusanalyysin avulla, jolloin tietyt tekstikatkelmat saatiin nopeasti rinnakkain näkyviin. Aluksi sekä lähtöteksti että kaikki suomennokset ladattiin niiden kohdistamisen jälkeen Tampereen yliopiston professori Mikhail Mikhailovin luomaan ja ylläpitämään ParRus-korpukseen, joka on venäläisten kaunokirjallisten tekstien ja niiden suomennosten rinnakkaiskorpus. Korpuksesta sai haettua listan kaikista teoksen sanoista, ja tästä listasta valittiin manuaalisesti kaikki työssä tarkasteltavat eksotismit. Kun eksotismit oli valittu, niitä pystyi hakemaan korpuksesta, joka näytti hakusanan sekä lähtötekstissä että kaikissa sen suomennoksissa. Hakusanan ympärillä oli jonkin verran kontekstia, mikä helpotti käännösten analysointia. Tekstikatkelmat ladattiin korpuksesta Microsoft Exceliin, jonka avulla taas saatiin laadittua jokaiselle eksotismille taulukko eri kääntäjien käännösvastineista ja voitiin tarkastella, minkälaisia käännösvariantteja kääntäjät ovat käyttäneet ja mitkä käännösvastineet ovat olleet yleisimpiä kunkin eksotismin kohdalla.

Lopputulos oli se, että eksotiikan välittyminen on joissain määrin sanakohtaista, joissain määrin kääntäjäkohtaista. Joidenkin sanojen kohdalla eksotiikan välittyminen oli kielistä johtuvien erojen takia lähes mahdotonta, joidenkin sanojen kohdalla eksotiikan välittäminen taas oli hyvinkin mahdollista. Tällaisissa tapauksissa eksotiikan välittyminen riippui yleensä siitä, oliko kääntäjä valinnut vieraannuttavan vai kotouttavan käännösvastineen. Vieraannuttavat käännösvastineet välittivät pääosin lähtötekstin eksotiikkaa, kotouttavat käännösvastineet häivyttivät sitä. Eri kääntäjien valintoja verrattaessa huomattiin myös, että jotkut kääntäjät ovat uskollisemmin noudattaneet edellisen kääntäjän ratkaisuja kuin toiset. Kaksi ensimmäistä kääntäjää ovat useimmiten pysytelleet eksotismien suhteen suhteellisen samankaltaisella linjalla, kuten myös kaksi viimeistä kääntäjää. Keskimmäinen kääntäjä on sen sijaan päätynyt usein muista poikkeavaan ratkaisuun. Ensimmäisen ja viimeisen kääntäjän ratkaisut poikkeavat yleensä toisistaan huomattavasti, mikä voi johtua sekä ajallisista tekijöistä että välissä olleiden kääntäjien tekemistä erilaisista ratkaisuista, joiden päälle uudemmat käännökset ovat rakentuneet.