Rehtorien näkemysten yhteys oppilaalle tarjotun kolmiportaisen tuen tukimuotojen monipuolistumiseen

Abstract

Tutkimuksen tarkastelun kohteena oli 2010-luvun koulureformi, jonka tarkoituksena on ollut muuttaa kaksijakoinen erityisopetusjärjestelmä kaikille yhteiseksi oppimisen ja koulunkäynnin tukemiseksi. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki on rakenteeltaan kolmiportainen. Yleinen ja tehostettu tuki tuodaan useimmiten yleisopetuksen luokkiin, mutta erityinen tuki tarjotaan mahdollisuuksien ja lapsen edun mukaan hänelle sopivassa ryhmässä. Uudistuksessa painopiste on siirretty varhaiseen puuttumiseen.

Tutkimuksen tarkoituksena oli ensinnäkin selvittää, millaisia muutoksia yhteiseen opetukseen ohjaavien tukimuotojen monipuolisuudessa eri tuen tasojen välillä on tapahtunut vuosina 2012 ja 2018. Toiseksi tutkimuksessa selvitettiin, onko peruskoulujen rehtorien erilaisissa kaikille yhteiseen opetukseen ohjaavien periaatteiden näkemyksissä tapahtunut muutosta vuosien 2012 ja 2018 välillä. Tarkastelun kohteena olivat rehtorien näkemykset inkluusiosta: inkluusion periaatteet on mahdollista toteuttaa, kaikkien oppilaiden opettaminen lähikoulussa on mahdollista ja tehostettua tukea saavien oppilaiden opetuspaikka on muun opetuksen yhteydessä. Kolmanneksi tutkimuksessa selvitettiin, ovatko edellä mainitut rehtorien näkemykset yhteydessä tarjottujen tukimuotojen monipuolisuuteen eri tuen tasoilla ja onko niissä tapahtunut muutosta vuosien 2012 ja 2018 välillä. Erityisesti huomio kiinnitettiin tukimuotoihin, jotka edistävät kaikkien oppilaiden yhdessä opettamista.

Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena, käyttäen määrällisen aineiston analyysimenetelmiä: riippuvien tapausten t-testiä, lineaarista regressioanalyysiä ja regressioanalyysin luottamusvälivertailua. Tutkimuksessa käytettiin Valaise- ja Oppimisen tuki -hankkeissa kaikille Suomen perusopetuksen rehtoreille vuosina 2012 ja 2018 lähetettyjä sähköisiä kyselyaineistoja, joista aineistoon valittiin molempina vuosina kyselyyn vastanneet 372 vastaajaa.

Tutkimustuloksista selviää, että tukimuodot monipuolistuvat eri tuen tasojen välillä sekä muutokset ovat tilastollisesti merkittäviä vuosien 2012 ja 2018 välillä. Rehtorien mielipiteet inkluusion periaatteiden toteuttamisen mahdollisuudesta ovat muuttuneet negatiivisemmiksi. Toisaalta taas kaikkien oppilaiden opettamisen mahdollisuudessa lähikoulussa ei ole tapahtunut tilastollisesti merkitsevää muutosta. Positiivisemmaksi ovat muuttuneet ainoastaan rehtoreiden näkemykset siitä, että tehostettua tukea saavan oppilaan opetuspaikka on muun opetuksen yhteydessä. Rehtorien mielipiteiden vaikutuksesta tarjottujen tukimuotojen määrään ei löytynyt tilastollisesi merkitsevää muutosta, koska selitysosuudet muutoksissa olivat marginaalisia. Vuosien välinen vertailu kuitenkin osoitti, että tilastollisesti merkitsevä muutos on tapahtunut siinä, miten rehtorien mielipiteet tehostettua tukea saavan oppilaan opetuspaikasta vaikuttavat tarjottujen tukimuotojen määrään kaikilla tuen tasoilla. Lisäksi löydettiin lähes merkitsevä muutos siinä, miten rehtorien mielipiteet kaikkien oppilaiden opettaminen lähikoulussa mahdollisuudesta on vaikuttanut tarjottujen tukimuotojen määrään tehostetussa tuessa.

Tukimuotojen lisääntyminen osoittaa, että koulureformilla on ollut vaikutusta koulujen käytäntöihin. Ylhäältä tulevalla ohjauksella on onnistuttu vaikuttamaan tukimuotojen määrän lisääntymiseen ja siihen, että tehostettua tukea saavien oppilaiden opetuspaikkana on alettu nähdä yleisopetuksen ryhmä. Muihin rehtoreiden näkemyksiin ei tämän kyselyaineiston perusteella ole pystytty positiivisesti vaikuttamaan. Rehtorien näkemykset eivät ole vahvassa yhteydessä tukimuotojen monipuoliseen tarjoamiseen, mutta vuosien välisessä vertailussa näkemysten ja tarjottujen tukimuotojen määrän yhteydessä on tapahtunut muutosta, joka voidaan tulkita alkuinnostuksen laantumisena.