Pankkiunionin institutionaalinen kehittyminen ja sen vaikutukset pankkivalvontaan
Teräs, Julia (2018)
2018
Hallintotieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Administrative Studies
Johtamiskorkeakoulu - Faculty of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-12-17
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201812313048
http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201812313048
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää pankkivalvonnassa tapahtunut institutionaalinen muutos Euroopan pankkiunionin syntymisen myötä. Tavoitteena on myös tarkastella institutionaalisen muutoksen vaikutusta jäsenvaltioiden pankkivalvontaan ja rahoitusmarkkinoihin yleisesti. Tutkimusongelmaksi on asetettu pankkiunionin institutionaalinen kehittyminen ja sen vaikutus jäsenmaan pankkivalvontaan. Tutkimusaiheeseen liittyy läheisesti erittäin ajankohtainen aihe pankkikonserni Nordean muuttopäätöksestä Suomeen, jonka myötä Nordea liittyy osaksi Euroopan pankkiunionia. Tutkimuksessa perehdytään tähän ajankohtaiseen aiheeseen ja tarkastellaan pankkiunioniin liittymisen tuomia vaikutuksia yksittäiselle pankkitoimijalle.
Tutkimus on toteutettu systemaattisen kirjallisuuskatsauksen avulla. Tiedonhaussa käytettiin Business Source Complete (EBSCO) –tietokantaa, jossa aineiston haku suoritettiin yksittäisillä hakutermeillä sekä rajaamalla haettavaa aineistoa relevanteilla tekijöillä. Hakutermeillä saadusta aineistosta valittiin osa jatkotarkasteluun luonteensa ja soveltuvuutensa mukaan. Kirjallisuuskatsauksen avulla pyrittiin saamaan riittävän laaja ja monipuolinen kuva tutkittavasta ilmiöstä.
Tutkimuksessa havaittiin, että pankkivalvonnassa on tapahtunut merkittävä institutionaalinen muutos, jossa uudet instituutiot ovat kehittyneet olemassa olevien rinnalle niitä täysin kumoamatta. Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu pankkiunionin edistävän euroalueen pankkien yhdenvertaisuutta ja toimintaedellytyksiä. Kuitenkin pankkiunionin monimutkaisuus osaltaan lisää instituution pirstaleisuutta ja heikentää läpinäkyvyyttä. Pankkikonserni Nordean osalta havaittiin, että pankkiunioniin liittyminen tuottaa pankkitoimijalle merkittäviä säästöjä vakausmaksujen osalta. Tämän havaittiin olevan myös yksi tekijöistä muuttopäätöksen taustalla. Sen lisäksi siihen vaikuttivat pankkiunionissa saavutettavissa oleva kilpailuasema sekä asema suhteessa muihin pankkitoimijoihin. Pankkiunionin toiminnan tarkoituksena onkin luoda pankkitoimijoille tasapuoliset edellytykset kilpailulle ja toiminnalle yleensäkin.
Tutkimus on toteutettu systemaattisen kirjallisuuskatsauksen avulla. Tiedonhaussa käytettiin Business Source Complete (EBSCO) –tietokantaa, jossa aineiston haku suoritettiin yksittäisillä hakutermeillä sekä rajaamalla haettavaa aineistoa relevanteilla tekijöillä. Hakutermeillä saadusta aineistosta valittiin osa jatkotarkasteluun luonteensa ja soveltuvuutensa mukaan. Kirjallisuuskatsauksen avulla pyrittiin saamaan riittävän laaja ja monipuolinen kuva tutkittavasta ilmiöstä.
Tutkimuksessa havaittiin, että pankkivalvonnassa on tapahtunut merkittävä institutionaalinen muutos, jossa uudet instituutiot ovat kehittyneet olemassa olevien rinnalle niitä täysin kumoamatta. Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu pankkiunionin edistävän euroalueen pankkien yhdenvertaisuutta ja toimintaedellytyksiä. Kuitenkin pankkiunionin monimutkaisuus osaltaan lisää instituution pirstaleisuutta ja heikentää läpinäkyvyyttä. Pankkikonserni Nordean osalta havaittiin, että pankkiunioniin liittyminen tuottaa pankkitoimijalle merkittäviä säästöjä vakausmaksujen osalta. Tämän havaittiin olevan myös yksi tekijöistä muuttopäätöksen taustalla. Sen lisäksi siihen vaikuttivat pankkiunionissa saavutettavissa oleva kilpailuasema sekä asema suhteessa muihin pankkitoimijoihin. Pankkiunionin toiminnan tarkoituksena onkin luoda pankkitoimijoille tasapuoliset edellytykset kilpailulle ja toiminnalle yleensäkin.