Luottamus kiireellisen ja säännöllisen hoidon saamiseen tarvittaessa : terveydenhuollon hoidon saamisen esteiden, käyttäjäkohtaisten ominaisuuksien ja terveyspalveluiden käytön yhteys luottamukseen
Torn, Annika (2018)
Torn, Annika
2018
Terveystieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Health Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-11-20
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201812102986
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201812102986
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, kuinka terveydenhuollon hoidon saamisen esteet ovat yhteydessä luottamukseen tarvittavan kiireellisen hoidon saamiseen ja luottamukseen tarvittavan säännöllisen hoidon saamiseen. Terveydenhuollon hoidon saamisen esteet sisälsivät tässä tutkimuksessa talouden, integraation ja saatavuuden esteitä. Terveydenhuollon palveluiden käytössä on havaittavissa väestöryhmien välisiä eroja, jotka johtuvat keskeisesti palveluiden järjestämis- ja rahoitustavoista. Luottamus hoidon saamiseen voi olla paikoin koetuksella, mutta tästä huolimatta luottamusta tarvitaan takaamaan terveydenhuollon tarkoituksenmukainen toiminta ja tuomaan palveluiden käyttäjille ennakoitavuutta sekä turvaa.
Lisäksi oltiin kiinnostuneita siitä, miten palveluiden käyttäjien sosioekonomiset ja demografiset taustamuuttujat, toimeentulovaikeudet, pitkäaikaissairaus, palveluiden käyttö ja käyttöoikeus ovat yhteydessä epäluottamukseen hoidon saamiseen. Terveydenhuoltoa tarkasteltiin julkisen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon sekä yksityisten palvelutuottajien ja työterveyshuollon muodostamana palvelukokonaisuutena. Aineistona käytettiin THL:n Uudistuvat sosiaali- ja terveyspalvelut 2015 -kyselytutkimusta (N = 2626), jossa kartoitettiin 18–79-vuotiaiden suomalaisten kokemuksia ja näkemyksiä sosiaali- ja terveydenhuollosta. Tilastollisina menetelminä käytettiin ristiintaulukoinnin yhteydessä Pearsonin X2-testiä, Kruskal-Wallisin-testiä ja multinomiaalista logistista regressioanalyysia.
Tulokset osoittivat, että tarvitsemansa hoidon saamisen esteitä monesti kokeneet tunsivat muita useammin epäluottamusta tarvittavan hoidon saamiseen. Muiden tekijöiden suhteen epäluottamuksen havaittiin olevan korkeinta pitkäaikaissairailla, työttömillä ja toimeentulovaikeuksia kokeneilla. Epäluottamus tarvittavan hoidon saamiseen kasautuu tämän tutkimuksen mukaan kaikista haavoittuvammalle osalle väestöä, joka tarvitsisi luottamusta eniten. Terveydenhuollon palveluiden järjestämistavat eivät toimi tällä hetkellä luottamusta vahvistavasti. Palvelujärjestelmää uudistaessa tärkeää on kiinnittää huomiota palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden ja saumattoman integraation lisäämiseen, jolloin myös luottamusta hoidon saamiseen voidaan vahvistaa. Luottamusta vahvistamalla voidaan edistää palveluiden tarkoituksenmukaista käyttöä ja luoda kaivattua taloudellisesta kestävyyttä.
Lisäksi oltiin kiinnostuneita siitä, miten palveluiden käyttäjien sosioekonomiset ja demografiset taustamuuttujat, toimeentulovaikeudet, pitkäaikaissairaus, palveluiden käyttö ja käyttöoikeus ovat yhteydessä epäluottamukseen hoidon saamiseen. Terveydenhuoltoa tarkasteltiin julkisen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon sekä yksityisten palvelutuottajien ja työterveyshuollon muodostamana palvelukokonaisuutena. Aineistona käytettiin THL:n Uudistuvat sosiaali- ja terveyspalvelut 2015 -kyselytutkimusta (N = 2626), jossa kartoitettiin 18–79-vuotiaiden suomalaisten kokemuksia ja näkemyksiä sosiaali- ja terveydenhuollosta. Tilastollisina menetelminä käytettiin ristiintaulukoinnin yhteydessä Pearsonin X2-testiä, Kruskal-Wallisin-testiä ja multinomiaalista logistista regressioanalyysia.
Tulokset osoittivat, että tarvitsemansa hoidon saamisen esteitä monesti kokeneet tunsivat muita useammin epäluottamusta tarvittavan hoidon saamiseen. Muiden tekijöiden suhteen epäluottamuksen havaittiin olevan korkeinta pitkäaikaissairailla, työttömillä ja toimeentulovaikeuksia kokeneilla. Epäluottamus tarvittavan hoidon saamiseen kasautuu tämän tutkimuksen mukaan kaikista haavoittuvammalle osalle väestöä, joka tarvitsisi luottamusta eniten. Terveydenhuollon palveluiden järjestämistavat eivät toimi tällä hetkellä luottamusta vahvistavasti. Palvelujärjestelmää uudistaessa tärkeää on kiinnittää huomiota palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden ja saumattoman integraation lisäämiseen, jolloin myös luottamusta hoidon saamiseen voidaan vahvistaa. Luottamusta vahvistamalla voidaan edistää palveluiden tarkoituksenmukaista käyttöä ja luoda kaivattua taloudellisesta kestävyyttä.