Mieheys, rodullistaminen ja valkoisuus turvapaikanhakijoita käsittelevissä Helsingin Sanomien uutiskeskusteluissa
Juven, Sonja (2018)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
Juven, Sonja
2018
Yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Social Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
Hyväksymispäivämäärä
2018-12-04
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201812072965
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201812072965
Tiivistelmä
”Euroopan pakolaiskriisin” myötä Suomeen vuoden 2015 loppupuolella saapuneiden turvapaikanhakijoiden poikkeuksellisen suuri määrä kiihdytti julkista keskustelua maahanmuutosta. Vuoden 2015 keskustelulle erityistä oli sosiaalisen median osuus turvapaikanhakijoita koskevien mielikuvien tuottamisessa ja leviämisessä. Vilkkaissa uutiskeskusteluissa huomiota kiinnitettiin erityisesti nuorten miesten isoon osuuteen turvapaikanhakijoidenhakijoiden joukossa. Keskustelua tulijoista käytiin pitkälti suomalaisuuteen peilaten.
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastelen mieheyden rakentumista ja sosiaalisia järjestyksiä turvapaikanhakijoita koskevissa Helsingin Sanomien verkkosivujen uutiskeskusteluissa syksyltä 2015. Tutkin intersektionaalisesti erityisesti rodullistamisen ja valkoisuuden näkökulmista, millaista mieheyttä nettiuutisten kommentoijat tuottavat kirjoituksissaan. Mieheyksien rakentumista lähestyn sekä Judith Butlerin (1990) performatiivisen sukupuolikäsityksen että löyhästi hegemonisen maskuliinisuuden kehyksessä. Tarkastelen sukupuolta, rodullistettuja käsityksiä ja valkoisuutta diskursiivisesti tuotettuina.
Tulosten perusteella mieheydet rakentuvat kulttuuristen hierarkioiden kautta, ja suhteessa toisiin miehiin sekä naisiin. Mieheydelle muodostuvat merkitykset vaihtelevat ja asemoituvat sosiaalisiin järjestyksiin leikatessaan rodullistamisen, valkoisuuden, kansallisuuden ja iän kanssa. Näin toiset mieheydet näyttäytyvät tavoiteltavampina ja arvokkaampina kuin toiset. Puheessa toistetaan käsityksiä, jotka asettavat mieheyden ideaaliksi rationaalisena, sankarillisena ja kunniallisena nähdyn suomalaisen miehen. Valkoisuus piiloutuu osaksi suomalaista mieheyttä, jota rakennetaan suhteessa kulttuurin ja uskonnon kautta rodullistettujen turvapaikanhakijoiden mieheyteen. Siinä missä valkoiset, suomalaiset miehet nähdään ennen kaikkea yksilöinä, turvapaikanhakijat nähdään homogeenisenä ryhmänä, jonka toimintaa tulkitaan keskustelussa ennen kaikkea kulttuurin ja uskonnon kautta. Ryhmän jäsenet ovat sukupuolittuneet nuoriksi muslimimiehiksi. Keskustelussa toistetaan rodullistavia ja stereotyyppisiä mielikuvia vaarallisista, kouluttamattomista ja hyperseksuaalisista turvapaikanhakijamiehistä.
Nuoria miehiä ei nähdä haavoittuvina, joten heidän avun tarpeensa kyseenalaistetaan. Keskusteluissa uusinnetaan vastakkainasettelua suomalaisen, sivistyneen miehen ja takapajuisen toisen miehen välillä sekä käsitystä miehistä naisten, lasten ja vanhusten suojelijana. Jotkin kielteisinä nähdyt määreet korostuvat, olemuksellistuvat ja jämähtävät tiukemmin kiinni rodullistettuihin miehiin. Samat määreet näyttävät olevan helpommin irrotettavia valkoisuudesta ja ne voidaan nähdä jopa osana tilanteista sankaruutta. Esimerkiksi suomalaisten hetkellinen väkivaltaisuus ymmärretään kunniallisena isänmaan, naisten tai lasten puolustamisena, kun taas seksuaalisen väkivallan uhan nähdään olevan rodullistetun miehen pysyvä ominaisuus. Tulosten perusteella myös esimoderoiduissa verkkokeskusteluissa julkaistaan aggressiivista, rodullistavaa, rasistista ja naisvihamielistä puhetta.
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastelen mieheyden rakentumista ja sosiaalisia järjestyksiä turvapaikanhakijoita koskevissa Helsingin Sanomien verkkosivujen uutiskeskusteluissa syksyltä 2015. Tutkin intersektionaalisesti erityisesti rodullistamisen ja valkoisuuden näkökulmista, millaista mieheyttä nettiuutisten kommentoijat tuottavat kirjoituksissaan. Mieheyksien rakentumista lähestyn sekä Judith Butlerin (1990) performatiivisen sukupuolikäsityksen että löyhästi hegemonisen maskuliinisuuden kehyksessä. Tarkastelen sukupuolta, rodullistettuja käsityksiä ja valkoisuutta diskursiivisesti tuotettuina.
Tulosten perusteella mieheydet rakentuvat kulttuuristen hierarkioiden kautta, ja suhteessa toisiin miehiin sekä naisiin. Mieheydelle muodostuvat merkitykset vaihtelevat ja asemoituvat sosiaalisiin järjestyksiin leikatessaan rodullistamisen, valkoisuuden, kansallisuuden ja iän kanssa. Näin toiset mieheydet näyttäytyvät tavoiteltavampina ja arvokkaampina kuin toiset. Puheessa toistetaan käsityksiä, jotka asettavat mieheyden ideaaliksi rationaalisena, sankarillisena ja kunniallisena nähdyn suomalaisen miehen. Valkoisuus piiloutuu osaksi suomalaista mieheyttä, jota rakennetaan suhteessa kulttuurin ja uskonnon kautta rodullistettujen turvapaikanhakijoiden mieheyteen. Siinä missä valkoiset, suomalaiset miehet nähdään ennen kaikkea yksilöinä, turvapaikanhakijat nähdään homogeenisenä ryhmänä, jonka toimintaa tulkitaan keskustelussa ennen kaikkea kulttuurin ja uskonnon kautta. Ryhmän jäsenet ovat sukupuolittuneet nuoriksi muslimimiehiksi. Keskustelussa toistetaan rodullistavia ja stereotyyppisiä mielikuvia vaarallisista, kouluttamattomista ja hyperseksuaalisista turvapaikanhakijamiehistä.
Nuoria miehiä ei nähdä haavoittuvina, joten heidän avun tarpeensa kyseenalaistetaan. Keskusteluissa uusinnetaan vastakkainasettelua suomalaisen, sivistyneen miehen ja takapajuisen toisen miehen välillä sekä käsitystä miehistä naisten, lasten ja vanhusten suojelijana. Jotkin kielteisinä nähdyt määreet korostuvat, olemuksellistuvat ja jämähtävät tiukemmin kiinni rodullistettuihin miehiin. Samat määreet näyttävät olevan helpommin irrotettavia valkoisuudesta ja ne voidaan nähdä jopa osana tilanteista sankaruutta. Esimerkiksi suomalaisten hetkellinen väkivaltaisuus ymmärretään kunniallisena isänmaan, naisten tai lasten puolustamisena, kun taas seksuaalisen väkivallan uhan nähdään olevan rodullistetun miehen pysyvä ominaisuus. Tulosten perusteella myös esimoderoiduissa verkkokeskusteluissa julkaistaan aggressiivista, rodullistavaa, rasistista ja naisvihamielistä puhetta.