Kääntämisen kirjo Kauppalehden Saksa-teksteissä
Alkula, Maarit (2018)
2018
Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen maisteriopinnot - Master's Programme in Multilingual Communication and Translation Studies
Viestintätieteiden tiedekunta - Faculty of Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-12-03
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201812052944
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201812052944
Kuvaus
Deutsche Kurzfassung: Nachrichtenübersetzung in mit Deutschland verbundenen Texten der finnischen Wirtschaftszeitung Kauppalehti
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tavoitteena on kuvailla uutiskääntämistä Kauppalehden jutuissa. Tutkimuskysymys on: Millaisia Kauppalehden Saksaan liittyvät tekstit ovat kääntämisen näkökulmasta? Aineistona ovat vuoden 2017 tammi-, touko- ja syyskuussa julkaistut jutut, joissa on jotakin oletettavasti käännettyä. Mukana ei siis ole juttuja, joissa Saksa vain mainitaan esimerkiksi Suomen kauppakumppanina. Aineiston jutuissa ei kuitenkaan tarvinnut olla mainintaa saksalaislähteestä, sillä uutiskääntämiselle on tyypillistä, ettei mitään yksittäistä lähdetekstiä ole välttämättä edes mahdollista osoittaa.
Teoriatausta rakentuu käännöstieteen ohella myös journalismintutkimuksen varaan. Koska tutkimusaineisto koostuu talouslehdessä julkaistuista Saksaan liittyvistä teksteistä, on sekä ulkomaanjournalismille että talousjournalismille tutkielmassa omat lukunsa. Oma lukunsa on myös portinvartijateorialle, joka on tapa kuvata journalistista valintaprosessia ja jota on aiemminkin käytetty myös uutiskääntämisen tutkimuksessa.
Keskeisen osan teoreettista viitekehystä muodostaa aiemmassakin tutkimuksessa paljon pohdittu kysymys siitä, onko uutisten kääntäminen toimittamista, kääntämistä vai jotakin muuta. Toimituksissa uutisia kääntävät henkilöt ovat yleensä ammattinimikkeeltään toimittajia, ja heidän työtään voidaan kutsua myös toimittamiseksi ja tarkastella journalistiikan näkökulmasta. Tässä tutkielmassa näkökulma on kuitenkin käännöstieteellinen, ja tarkasteltavaa ilmiötä kutsutaan uutiskääntämiseksi.
Analyysi on enimmäkseen laadullista ja varsin aineistolähtöistä tekstianalyysiä. Juttuja verrataan lähdeteksteihinsä silloin, kun se on mahdollista. Aineiston 72 jutusta 13 oli julkaistu tammikuussa, 18 toukokuussa ja 41 syyskuussa, jolloin Saksassa järjestettiin liittopäivävaalit. Vaalivuosi näkyi juttujen aiheissa, ja Saksan politiikka oli aineiston yleisin juttuaihe. Politiikan käsittely useissa jutuissa tarjosi mahdollisuuden tarkastella erikseen puolueiden nimien käännöksiä ja havaita, että käännösratkaisut vaihtelivat.
Joissakin aineiston jutuissa näkyi selvästi englannin kielen vaikutus tai se, että alun perin saksankieliset sitaatitkin olivat toisinaan kiertäneet englanninkielisen lähteen kautta. Osassa jutuista viitattiin suoraan saksalaisiinkin lähteisiin, mutta uutiskääntämiselle tyypilliseen tapaan monista jutuista puuttuivat eksplisiittiset maininnat käytetystä aineistosta.
Teoriatausta rakentuu käännöstieteen ohella myös journalismintutkimuksen varaan. Koska tutkimusaineisto koostuu talouslehdessä julkaistuista Saksaan liittyvistä teksteistä, on sekä ulkomaanjournalismille että talousjournalismille tutkielmassa omat lukunsa. Oma lukunsa on myös portinvartijateorialle, joka on tapa kuvata journalistista valintaprosessia ja jota on aiemminkin käytetty myös uutiskääntämisen tutkimuksessa.
Keskeisen osan teoreettista viitekehystä muodostaa aiemmassakin tutkimuksessa paljon pohdittu kysymys siitä, onko uutisten kääntäminen toimittamista, kääntämistä vai jotakin muuta. Toimituksissa uutisia kääntävät henkilöt ovat yleensä ammattinimikkeeltään toimittajia, ja heidän työtään voidaan kutsua myös toimittamiseksi ja tarkastella journalistiikan näkökulmasta. Tässä tutkielmassa näkökulma on kuitenkin käännöstieteellinen, ja tarkasteltavaa ilmiötä kutsutaan uutiskääntämiseksi.
Analyysi on enimmäkseen laadullista ja varsin aineistolähtöistä tekstianalyysiä. Juttuja verrataan lähdeteksteihinsä silloin, kun se on mahdollista. Aineiston 72 jutusta 13 oli julkaistu tammikuussa, 18 toukokuussa ja 41 syyskuussa, jolloin Saksassa järjestettiin liittopäivävaalit. Vaalivuosi näkyi juttujen aiheissa, ja Saksan politiikka oli aineiston yleisin juttuaihe. Politiikan käsittely useissa jutuissa tarjosi mahdollisuuden tarkastella erikseen puolueiden nimien käännöksiä ja havaita, että käännösratkaisut vaihtelivat.
Joissakin aineiston jutuissa näkyi selvästi englannin kielen vaikutus tai se, että alun perin saksankieliset sitaatitkin olivat toisinaan kiertäneet englanninkielisen lähteen kautta. Osassa jutuista viitattiin suoraan saksalaisiinkin lähteisiin, mutta uutiskääntämiselle tyypilliseen tapaan monista jutuista puuttuivat eksplisiittiset maininnat käytetystä aineistosta.