Kaksikielisyys - tulkin työmuistin ystävä vai vihollinen?

Abstract

Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkoituksena oli tutkia, eroaako kaksikielisten tulkkien työmuisti yksikielisten tulkkien työmuistista ja voiko tulkki hyötyä kaksikielisyydestään. Aihe on ajankohtainen ja tärkeä kaksikielisyyden lisääntyessä jatkuvan maahanmuuton myötä. Kielitaidon ja kulttuurin tuntemuksen lisäksi tulkilta edellytetään tarkkaavaisuutta ja hyvää muistia, sillä tiedon käsittely tapahtuu työmuistissa. Käännös- ja tulkkausalalle päätyy yhä enenevässä määrin kaksi- ja monikielisiä ihmisiä ja siksi on tärkeää, että tulkit oppivat parantamaan työmuistiaan kaikin mahdollisin keinoin. Tutkimuksen hypoteesina on, että kaksikielisten tulkkien työmuisti on heikompi verrattuna yksikielisiin tulkkeihin.

Tutkimukseen osallistui kuusi ammattitulkkia, joista kaksi puhuvat äidinkielenään venäjää, kaksi suomea ja kaksi ovat kaksikielisiä. Ammattitulkkien ryhmä muodosti tutkimuksen koeryhmän. Lisäksi tutkimukseen osallistui kolme Tampereen yliopiston viestintätieteiden opiskelijaa, jotka muodostivat vertailuryhmän. Tutkimuksen aineisto kerättiin tammi-maaliskuun aikana vuonna 2018. Aineisto koostui kahdesta tutkijoiden kirjoittamasta puheesta ja tutkittavien kirjoittamista teksteistä näiden puheiden pohjalta. Tutkittavien piti ensin kuunnella suomenkielinen puhe, minkä jälkeen he kirjoittivat kaiken muistamansa ylös samalla kielellä ja kokonaisilla lauseilla. Tämän jälkeen he suorittivat samanlaisen kokeen venäjänkielisestä puheesta. Puheiden ja tekstien lisäksi aineistoon kuuluivat haastattelut, jotka suoritettiin jokaiselle tutkittavalle muistikokeiden jälkeen.

Tutkimuksessa käytettiin sekä kvantitatiivisia että kvalitatiivisia tutkimusmenetelmiä. Tulkkien muistamat sanat ja ilmaisut pisteytettiin, minkä jälkeen tulkkien saamia pisteitä tarkasteltiin taulukoiden ja viivadiagrammien avulla. Lisäksi tulosten tulkinnassa käytettiin apuna litteroituja haastatteluja, joilla pyrittiin selittämään tulkkien mahdollisia unohduksia tai hypoteesista poikkeavia tuloksia. Tutkimuksessa huomio kiinnittyi erityisesti siihen, kuinka hyvin tai huonosti tutkittavat muistivat puheiden alku-, keski- ja loppuosan.

Tutkimustulosten perusteella kaksikieliset saivat suomenkielisestä puheesta yksikielisiä suomalaisia pienemmät pisteet. Myös venäjänkielisestä puheesta kaksikieliset suoriutuivat keskiarvoltaan huonommin kuin yksikieliset venäläiset. Tämä tarkoittaa, että hypoteesimme toteutui. Jokaisessa muistikokeessa kaksikieliset kuitenkin suoriutuivat yhtä hyvin tai hieman paremmin kuin yksikieliset, jotka yrittivät muistaa puheen B-työkielellään. Tästä voimme päätellä, että kaksikielisten molemmat kielet ovat B-työkielen tasolla.