Managing Tensions in Creative Content Development Work : Cases from the Media Industry

Abstract

Tässä väitöskirjassa tutkitaan organisatorisia jännitteitä eli tensioita ja niiden johtamista luovassa sisältökehitystyössä. Tutkimuskonteksti on luovat toimialat, erityisesti media. Luovien toimialojen rooli osana tietointensiivisiä yhteiskuntia on yhä merkittävämpi nykyisen ja tulevaisuuden liiketoiminnan ja kasvupotentiaalin kannalta. Luova sisältö on mediaorganisaatioiden perustavanlaatuinen strateginen resurssi, ja luova sisältökehitystyö on keskeisessä roolissa tulevaisuuden uudistumisessa ja innovaatioiden synnyttämisessä. Väitöskirjatutkimuksen fokuksessa on nykyisen liiketoiminnan (exploitation) ja tulevan liiketoiminnan (exploration) dynaaminen suhde, jossa moninaisia tensioita on johdettava luovan työn käytännöissä.

Tutkimuksessa käytetään dualiteetin käsitettä teoreettisena kattokäsitteenä ja yhdistetään kolme teoreettista näkökulmaa empiiristen tensioiden tarkastelussa. Näiden teoreettisten näkökulmien – ambidekstrisyyden (rakenteellinen ja kontekstuaalinen), arvoverkostojen ja hybridien organisaatioiden (”verkosto-ambidekstrisyys”) – yhdistelmää hyödynnetään organisatoristen tensioiden tutkimuksessa. Tensiot ymmärretään dualiteettien ”napojen” tai elementtien keskinäisinä, dynaamisina suhteina. Lähestymistapa mahdollistaa monitahoisen ymmärryksen luomisen erilaisista, kuitenkin toisiinsa liittyvistä näkökulmista koskien niitä kompleksisia tosielämän ilmiöitä, jotka ovat tutkimuksen fokuksessa.

Tutkimus rakentuu kolmen laadullisen tapaustutkimuksen (case study) pohjalle. Näitä tapaustutkimuksia tarkastellaan kuudessa itsenäisessä, mutta toisiinsa liittyvässä artikkelissa. Kukin artikkeli sisältää empiirisen tutkimuksen ja hyödyntää yhtä tapaustutkimuksista ja teoreettisista näkökulmista organisatoristen tensioiden tarkastelussa. Yhdessä artikkelit toteuttavat tutkimuksen tarkoitusta kokonaisuutena ja vastaavat tutkimuskysymyksiin erilaisista, toisiinsa liittyvistä teoreettisista ja empiirisistä näkökulmista.

Tapaustutkimusten kohdeorganisaatiot ovat julkinen ja yksityinen mediayhtiö, ja näiden lisäksi organisaatioiden välinen yhteistyö äskettäin perustetussa luovien alojen klusterissa. Tutkimuksen näkökulma onkin sekä organisaatioiden sisäinen että niiden välinen. Tutkimuksen empiirinen materiaali kerättiin hyödyntäen pitkäjänteistä lähestymistapaa hetkittäisten läpileikkausten sijaan. Tutkimusmateriaali sisältää päiväkirjakirjoituksia, haastatteluja, dokumentaatioita ja osallistuvan havainnoinnin myötä syntynyttä materiaalia.

Väitöskirja sijoittuu mediajohtamisen kehittyvälle tutkimusalalle. Tutkimus tarjoaa uutta tietoa sekä teoreettisesti että johtamisen käytäntöihin. Tulokset kontribuoivat aikaisempaan tutkimukseen tarjoamalla syvällistä tietoa organisatoristen tensioiden luonteesta ja niiden johtamisesta luovassa sisältökehitystyössä tarkastelemalla näitä tensioita dynaamisina dualiteettien olennaisten elementtien välisinä suhteina.

Tutkimus tarjoaa ambidekstrisyyttä koskevaan tutkimuskirjallisuuteen kaivattua empiiristä evidenssiä ambidekstrisyyden johtamisesta käytännössä. Tutkimuksessa käytettyjen teoreettisten näkökulmien yhdistäminen luo linkkejä niiden lähestymistapojen välille, joilla ambidekstrisyyttä on aiemmin tutkittu. Tämä mahdollistaa syvempää ymmärrystä siitä monimutkaisuudesta, joka liittyy nykyisen liiketoiminnan ja tulevaisuuteen tähtäävän kehittämisen integrointiin erityisesti vakiintuneissa organisaatioissa. Klustereiden suhteen tutkimus luo uutta tietoa vaihtamalla näkökulmaa läheistä sijaintia klusterien keskeisenä ominaispiirteenä korostavasta aiemmasta tutkimuksesta jaettuun arvonluontiin. Jaettu arvonluonti edellyttää yhteistyösuhteiden kehittämistä klusterien kontekstissa. Tutkimustulokset valottavat tähän prosessiin liittyvää kompleksisuutta.

Tutkimus laajentaa ymmärrystä siitä, miten ja miksi organisatoriset tensiot luovat vaativia haasteita erityisesti vakiintuneille organisaatioille, jotka kohtaavat disruptiivisia muutoksia toimintaympäristössään. Tulokset osoittavat, että dualiteettien ”napojen” väliset keskinäiset suhteet ovat dynaamisia. Tämän myötä syntyy tensioita, jotka liittyvät kiinteästi toisiinsa, esiintyvät yhtä aikaa, ovat pysyviä ja jatkuvassa muutoksessa. Nämä tensiot ylittävät organisatorisia rajoja sekä organisaatioiden sisällä että niiden välillä. Tutkimus esittää, että tensioita ei voida ratkaista sinällään eikä tämän tavoittelu ole hyödyllistä. Sen sijaan tensioita tulee johtaa niiden ”kanssa” eikä niitä ”vastaan”, koska tensiot kuuluvat vääjäämättömästi luovaan sisältökehitystyöhön ja ovat sille instrumentaalisia.

Tutkimus tarjoaa päätelmiä, joita voidaan hyödyntää käytännön johtamistyössä. Se tarjoaa sovellettavissa olevaa tietoa organisatoristen tensioiden ja niiden johtamisen kompleksisesta luonteesta luovan työn prosessissa, joka tähtää innovatiivisiin tuloksiin. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että luovan työn johtamisessa keskeisen tärkeää on vaivannäkö tensioiden ennakoimiseksi, tunnistamiseksi, arvioimiseksi ja niiden keskellä luovimiseksi, jotta luovien ja laajemminkin tietointensiivisten toimialojen organisaatiot voivat onnistua pyrkimyksissään tuottaa hyödyllisiä innovaatioita ja toteuttaa tarpeellisia muutoksia. Tuloksissa korostuu, että kompleksisia tensioita on lähestyttävä monitahoisena dualiteettien kokoelmana ja kimppuna sen sijaan, että niitä pidettäisiin erillisinä tai yksittäisinä johtamisen käytäntöihin liittyvinä organisatorisina aspekteina.

This dissertation explores organisational tensions and their management in creative content development work in the context of creative industries, particularly media. Creative industries represent an increasingly significant sector of current and future business potential within knowledge-intensive economies. Creative content is a fundamental strategic resource for media organisations, and creative content development work is a core function for future renewal and innovation. This study focuses on the dynamic relationship between current business (exploitation) and future business (exploration), in which various tensions need to be managed in creative work in practice.

The study builds on dualities as the overarching analytical concept. It combines three theoretical perspectives to explore tensions as the empirical focus. The combination of theorisations on ambidexterity (structural and contextual), value networks and hybrid organisations (conceptualised as network ambidexterity) is utilised to examine organisational tensions, which are defined as dynamic interrelationships between poles or elements of dualities. This approach enables a multifaceted understanding of the complex real-life phenomena in the focus of the study from different, but related perspectives.

To fulfil the purpose of the study, this compilation dissertation builds on three qualitative case studies, which are investigated in six individual papers. Each paper provides an empirical study that utilises one of the three case studies, as well as theoretical perspectives, in exploring organisational tensions. Together, the papers elaborate on the research purpose and on the research questions from different theoretical and empirical angles.

The case organisations include a company from both public and private media, as well as a collaborative arrangement in a newly formed creative industry cluster. The study’s perspective is both intra- and inter-organisational. The empirical data was collected utilising a longitudinal approach. The methods and respective empirical data comprise diary writings, interviews, documentation and participant observations.

This dissertation can be placed in the evolving field of media management scholarship. The study provides insights for both theory development and management practice. It contributes to earlier research by producing in-depth knowledge about the nature and management of organisational tensions in creative content development work: it does so by exploring the dynamic interrelationships between the constituent elements of dualities as tensions.

To begin, the study contributes to previous literature on ambidexterity by offering called-for empirical evidence on its management in practice. The combination of the theoretical perspectives that creates links between existing approaches on ambidexterity enables a deepening understanding of complexities involved in integrating current business with future development, especially in relation to mature organisations. Regarding clusters, the study offers new knowledge by shifting the focus from mere spatial co-location to shared value creation through collaborative relationships, while also elaborating on the respective complexities.

The study extends understanding about how and why organisational tensions pose a demanding managerial challenge to established companies that are facing disruptive change. It shows that the interrelationships between the poles of dualities are dynamic. The resulting tensions are interrelated, coexisting, enduring and in constant flux. Further, these tensions cross both intra-organisational and inter-organisational boundaries. The study suggests that these tensions cannot be solved as such; instead, they need to be managed “with” rather than “against”, because tensions are not only inescapable but also instrumental in creative content development work.

Finally, the study offers implications for practice concerning the complex nature of organisational tensions and their management in creative content development work that aims to achieve innovative outcomes. The study suggests that managerial effort is required to anticipate, identify, evaluate, and navigate tensions in creative work. This is expected to benefit companies in creative industries and in the wider range of knowledge-intensive industries that strive for innovation and change. The results emphasise the core importance of embracing complex tensions as a multifaceted package of various dualities, instead of treating them as separate organisational aspects of management practice.