”Mutta ei me surra. Meidän teltassa kukoistaa hirtehishuumori” : huumori sodanaikaisissa kenttäpostikirjeissä

Abstract

Tässä tutkielmassa käsitellään huumoria sodanaikaisissa kenttäpostikirjeissä. Tutkimusaineistona on 200 suomalaisten kirjoittamaa kirjettä toisen maailmansodan ajalta. Kirjeaineisto on peräisin Tampereen yliopiston Kansanperinteen arkistosta, ja se rajautuu tyyliltään sekä humoristisiin että ei-humoristisiin kirjeisiin.

Tutkielmassa tarkastelen, millaisin tekstuaalisin keinoin ja muodoin humoristinen tyylirekisteri virittyy tutkimusaineistoni kirjeissä. Lisäksi pohdin, millaisia funktioita huumorilla on aineistoni kirjeissä. Tutkimushypoteesini on, että aineistoni kirjeissä humoristinen tyylirekisteri aktivoidaan erilaisin humoristiselle kaunokirjallisuudellekin tavanomaisin tekijöin. Hypoteesini mukaan huumorin funktio tutkimusaineistoni kirjeissä on keino varioida välitettävää viestiä kommunikaatiotilanteen sekä kirjeenvaihdon osapuolten välisen suhteen sallimissa rajoissa. Tutkielman tavoite on tarkastella historiallisen ja ei-fiktiivisen kirjeaineiston huumoria kirjallisuudentutkimuksellisin käsittein ja monitieteisen huumorintutkimuksen teorioista käsin.

Tutkielmani teoreettisena kehyksenä toimii huumorintutkimuksen klassinen inkongruenssi- eli yhteensopimattomuusteoria, jonka näkökulmasta erittelen ja analysoin aineistoni tekstin sisältämiä huumorin keinoja ja muotoja. Lisäksi sivuan huojennus- ja ylemmyysteoriaa pohtiessani aineistostani hahmottuvan huumorin funktioita. Hyödynnän aineistoni tekstianalyysissä käsitteitä, joilla kirjallisuudentutkimus on lähestynyt kaunokirjallista huumoria. Koska kirjeaineistoni ei kuitenkaan ole kaunokirjallinen, lähestyn tutkimusaineistoani myös kirjetutkimuksellisesta näkökulmasta. Syvennän tekstianalyysia kontekstoimalla aineistoni kirjelajiin. Lisäksi pohdin sotavuosien erityispiirteitä, kuten sensuuria ja propagandaa, jotka ovat kehystäneet tutkimusaineistoni kirjeiden syntyä.

Tutkielmani keskeinen johtopäätös on, että sodanaikaisen aineistoni kirjeiden humoristisuus kytkeytyy elämän poikkeavien – sodasta johtuvien ja siitä riippumattomien – tilanteiden käsittelyyn. Aineistoni kirjeissä vastaanottajalle välitettävää viestiä varioidaan tekstuaalisin huumorin keinoin ja muodoin kommunikaatiotilanteen mukaiseksi ja vastaanottajalle sopivaksi. Näitä tekstuaalisia keinoja ja muotoja aineistossani ovat ironia, parodia, satiirisuus sekä musta huumori. Lisäksi aineistoni kirjeissä kurotaan huumorin keinoin luodun keskustelunomaisuuden avulla umpeen kirjeenvaihdon osapuolten välistä fyysistä etäisyyttä. Humoristista keskustelunomaisuutta kirjeisiin luovat keskustelumaksiimien rikkomuksista johtuvan inkoherenssin koomiset seuraukset sekä humoristinen metakirjoittaminen ja vastaanottajan puhuttelu.