Kehyskuntien odotukset HSL-jäsenyydelle : tarkastelussa Kerava, Kirkkonummi, Sipoo, Siuntio ja Tuusula
Julkunen, Sonja (2018)
2018
Hallintotieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Administrative Studies
Johtamiskorkeakoulu - Faculty of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-11-12
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201811262902
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201811262902
Tiivistelmä
Tutkielma käsittelee Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän jäsenkuntien odotuksia kuntayhtymän jäsenyydestä ja niiden toteutumista. Tutkimuksessa pyrittiin ottamaan selvää, mitkä asiat kuntayhtymän jäsenyydessä ovat onnistuneet odotusten mukaisesti ja mitä tulisi vielä kehittää. HSL on perustettu vuonna 2010 ja tällä hetkellä siihen kuuluu yhdeksän jäsenkuntaa. Koska HSL on tutkimuksessa käsitellyille kehyskunnille vapaaehtoinen kuntayhtymä, on jokaisella itsenäisen liittymispäätöksen tehneellä kunnalla ollut oletettavasti toiveita ja odotuksia jäsenyyden suhteen.
Kuntien yhteistyötä kuntayhtymässä määrittelee pitkälti kuntalaki. Yhteistyön etuja ja haasteita on tarkasteltu muun muassa institutionaalisen yhteistoiminnan viitekehyksen kautta (institutional collective action). Yhteistyöhön ja sen onnistumiseen vaikuttavat monet eri tekijät, kuten yhteistyö-malli, käytettävissä olevat resurssit ja aika, osapuolten välinen luottamus, yhteistyötä valmisteleva ja tekevä henkilöstö, toiminnan kustannukset sekä kuntien ominaispiirteet.
Kyseessä on laadullinen tutkimus. Tutkimuksen aineisto kerättiin lomakehaastatteluin ja teema-haastatteluin kehyskuntien luottamushenkilöiltä ja viranhaltijoilta. Lomakehaastattelut tehtiin maalis-kuussa ja teemahaastattelut kesäkuussa 2018. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin keinoin.
Johtopäätöksinä voidaan todeta, että Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän toiminnassa on kehittämistä vielä kuntien erityispiirteiden huomioimisessa HSL:n toiminnassa ja liikenteen suunnittelussa. Liikennemuodoista erityisesti raideliikenne kaipaa vielä kehittämistä. Eniten odotuksia oli ollut HSL:n kustannuksista ja ne herättivät myös eniten mielipiteitä puolesta ja vastaan. Mahdollisuus vaikuttaa HSL:n toimintaan koettiin pieneksi.
Vastaajien mukaan HSL-alue nähdään yhtenä joukkoliikennealueena, jonka sisällä halutaan pystyä matkustamaan vaivattomasti yhdellä matkakortilla. Kuntayhtymän jäsenyyden myötä on onnistuttu jäsenkuntien alueella saavuttamaan joukkoliikenteen vakaa tila, jossa liikenteen toimivuuteen voidaan luottaa, mutta samalla joukkoliikennettä kehitetään jatkuvasti. HSL-jäsenyyden nähdään olevan koko HSL-alueelle merkittävä asia ja lisäävän kuntien vetovoimaa uusia asukkaita ja yrityksiä kohtaan. Yhteistyö kuntayhtymässä tuo jäsenkunnille esimerkiksi asiantuntijuutta, jota omasta organisaatiosta ei löydy. Kehyskunnat ovat innokkaita suuntaamaan yhteistyökuvioita pääkaupunki-seudun suuntaan, mutta samalla ollaan myös valmiita muodostamaan kehyskuntien yhteinen kanta, jos päätöksenteko alkaa olla pääkaupunkivetoista.
Kuntien yhteistyötä kuntayhtymässä määrittelee pitkälti kuntalaki. Yhteistyön etuja ja haasteita on tarkasteltu muun muassa institutionaalisen yhteistoiminnan viitekehyksen kautta (institutional collective action). Yhteistyöhön ja sen onnistumiseen vaikuttavat monet eri tekijät, kuten yhteistyö-malli, käytettävissä olevat resurssit ja aika, osapuolten välinen luottamus, yhteistyötä valmisteleva ja tekevä henkilöstö, toiminnan kustannukset sekä kuntien ominaispiirteet.
Kyseessä on laadullinen tutkimus. Tutkimuksen aineisto kerättiin lomakehaastatteluin ja teema-haastatteluin kehyskuntien luottamushenkilöiltä ja viranhaltijoilta. Lomakehaastattelut tehtiin maalis-kuussa ja teemahaastattelut kesäkuussa 2018. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin keinoin.
Johtopäätöksinä voidaan todeta, että Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän toiminnassa on kehittämistä vielä kuntien erityispiirteiden huomioimisessa HSL:n toiminnassa ja liikenteen suunnittelussa. Liikennemuodoista erityisesti raideliikenne kaipaa vielä kehittämistä. Eniten odotuksia oli ollut HSL:n kustannuksista ja ne herättivät myös eniten mielipiteitä puolesta ja vastaan. Mahdollisuus vaikuttaa HSL:n toimintaan koettiin pieneksi.
Vastaajien mukaan HSL-alue nähdään yhtenä joukkoliikennealueena, jonka sisällä halutaan pystyä matkustamaan vaivattomasti yhdellä matkakortilla. Kuntayhtymän jäsenyyden myötä on onnistuttu jäsenkuntien alueella saavuttamaan joukkoliikenteen vakaa tila, jossa liikenteen toimivuuteen voidaan luottaa, mutta samalla joukkoliikennettä kehitetään jatkuvasti. HSL-jäsenyyden nähdään olevan koko HSL-alueelle merkittävä asia ja lisäävän kuntien vetovoimaa uusia asukkaita ja yrityksiä kohtaan. Yhteistyö kuntayhtymässä tuo jäsenkunnille esimerkiksi asiantuntijuutta, jota omasta organisaatiosta ei löydy. Kehyskunnat ovat innokkaita suuntaamaan yhteistyökuvioita pääkaupunki-seudun suuntaan, mutta samalla ollaan myös valmiita muodostamaan kehyskuntien yhteinen kanta, jos päätöksenteko alkaa olla pääkaupunkivetoista.