Päätösperäisen finanssipolitiikan vaikutukset Suomen kansantaloudessa : rakenteellinen VAR-analyysi
Keskinen, Peetu (2018)
2018
Kauppatieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Business Studies
Johtamiskorkeakoulu - Faculty of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-11-23
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201811262900
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201811262900
Tiivistelmä
Mikä on finanssipolitiikan kerroin? Voiko julkisten menojen lisäys elvyttää taloutta nollakorkotilanteessa? Näihin kysymyksiin finanssipolitiikan empiirinen kirjallisuus on pyrkinyt vastaamaan vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen. Tästä huolimatta Suomen aineistolla on toteutettu vain muutama empiirinen tutkimus finanssipolitiikan kerroinvaikutuksista. Tämä tutkielma laajentaa tätä niukkaa kirjallisuutta mallintamalla finanssipolitiikan kerrointa Suomen kansantaloudessa.
Aluksi käymme läpi päätösperäisen finanssipolitiikan toimintaa ja sen toteuttamiseen liittyviä haasteita. Tämän jälkeen siirrymme käsittelemään empiirisen kirjallisuuden keskeisimpiä tutkimustuloksia sekä viimeaikaisia kehitysaskelia. Empiirisen analyysin toteutamme rakenteellisella VAR-mallilla hyödyntämällä Suomen neljännesvuosiaineistoa vuosilta 1975–2017. Rakenteellisen VAR-mallin identifioinnissa sovellamme Blanchardin ja Perottin (2002) kehittämää identifiointimenetelmää. Lopuksi tarkastelemme tutkimustulosten luotettavuutta herkkyysanalyysin ja diagnostisten testien avulla.
Tulosten mukaan Suomen finanssipolitiikan kerroin on positiivinen, mutta vaihtelee merkittävästi eri ajanjaksojen välillä. Perusmallin kumulatiivinen kerroinvaikutus on 0,35 kahden vuoden jälkeen ja maksimaalinen kerroinvaikutus 1,11. Nämä tulokset ovat hyvin linjassa empiirisen kirjallisuuden kanssa. Toisaalta osa-aineistolla suoritetut estimoinnit sekä diagnostiset testit antavat vahvoja viitteitä finanssipolitiikan epälineaarisista kerroinvaikutuksista. Tutkimustulosten perusteella emme siis voi vakuuttavasti todeta, että finanssipolitiikan kerroinvaikutukset Suomen kansantaloudessa olisivat ykköstä suurempia.
Seuraavassa laskusuhdanteessa päätöksentekijöillä on käytössään tarkempaa tietoa päätösperäisen finanssipolitiikan vaikutuksista, mutta valtioiden velkaantuminen saattaa asettaa joissain tapauksissa liian suuria rajoitteita ekspansiivisen finanssipolitiikan harjoittamiselle. Tässä suhteessa vieläkin tarkempi tutkimustieto auttaisi hahmottamaan sitä, minkälaisissa tilanteissa finanssipolitiikan käyttö todella on perusteltua.
Aluksi käymme läpi päätösperäisen finanssipolitiikan toimintaa ja sen toteuttamiseen liittyviä haasteita. Tämän jälkeen siirrymme käsittelemään empiirisen kirjallisuuden keskeisimpiä tutkimustuloksia sekä viimeaikaisia kehitysaskelia. Empiirisen analyysin toteutamme rakenteellisella VAR-mallilla hyödyntämällä Suomen neljännesvuosiaineistoa vuosilta 1975–2017. Rakenteellisen VAR-mallin identifioinnissa sovellamme Blanchardin ja Perottin (2002) kehittämää identifiointimenetelmää. Lopuksi tarkastelemme tutkimustulosten luotettavuutta herkkyysanalyysin ja diagnostisten testien avulla.
Tulosten mukaan Suomen finanssipolitiikan kerroin on positiivinen, mutta vaihtelee merkittävästi eri ajanjaksojen välillä. Perusmallin kumulatiivinen kerroinvaikutus on 0,35 kahden vuoden jälkeen ja maksimaalinen kerroinvaikutus 1,11. Nämä tulokset ovat hyvin linjassa empiirisen kirjallisuuden kanssa. Toisaalta osa-aineistolla suoritetut estimoinnit sekä diagnostiset testit antavat vahvoja viitteitä finanssipolitiikan epälineaarisista kerroinvaikutuksista. Tutkimustulosten perusteella emme siis voi vakuuttavasti todeta, että finanssipolitiikan kerroinvaikutukset Suomen kansantaloudessa olisivat ykköstä suurempia.
Seuraavassa laskusuhdanteessa päätöksentekijöillä on käytössään tarkempaa tietoa päätösperäisen finanssipolitiikan vaikutuksista, mutta valtioiden velkaantuminen saattaa asettaa joissain tapauksissa liian suuria rajoitteita ekspansiivisen finanssipolitiikan harjoittamiselle. Tässä suhteessa vieläkin tarkempi tutkimustieto auttaisi hahmottamaan sitä, minkälaisissa tilanteissa finanssipolitiikan käyttö todella on perusteltua.