Käyttäjälähtöinen digihumanismi : tapaustutkimuksena Diplomatarium Fennicum -tietokannan kehittäminen tutkijayhteisön kanssa
Mandrov, Denis (2018)
2018
Tietojenkäsittelytieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Computer Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-11-09
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201811262892
http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201811262892
Tiivistelmä
Suomen keskiaikainen lähdeaineisto on erittäin fragmentaarinen: alkuperäiset asiakirjat sijaitsevat useiden eri maiden arkistolaitoksissa, ja monet painetut editiot ovat saatavilla vain tutkimuskirjastoissa. Verkossa sijaitsevat tutkimus- ja aineistotietokannat ovat kehittyneet nopeasti, mutta samanaikaisesti ne ovat myös muuttuneet monimutkaisemmiksi.
Tässä tapaustutkimuksessa tarkastellaan Kansallisarkiston uuden Diplomatarium Fennicum -tietokannan kehittämishanketta pääosin käytettävyyden näkökulmasta ja käsitellään myös osittain teknistä toteutusta. Verkkopalvelua kehitettäessä käytettävyys varmistettiin käyttäjätesteillä, joita suoritettiin sekä käyttäjäryhmien kanssa, että kahdenkeskisesti yksittäisten käyttäjien kanssa. Käyttäjille annettiin testitehtävät ja havainnoitiin läheltä niistä suoriutumista. Lisäksi käyttäjiä pyydettiin täyttämään lomake, ja kaikkia osallistujia haastateltiin.
Saadut tulokset vahvistivat olettamuksen siitä, että mikä näyttää helpolta ja itsestään selvältä palvelun toteuttajille, ei välttämättä ole sitä loppukäyttäjille. Tämän takia käyttäjät eivät aina kykene hyödyntämään kaikkia kehitettyjä työkaluja. Havainnointi ja saatu palaute auttoivat merkittävästi parantamaan palvelua, jonka lopullinen versio julkaistiin Kansallisarkistossa marraskuussa 2017.
Tässä tapaustutkimuksessa tarkastellaan Kansallisarkiston uuden Diplomatarium Fennicum -tietokannan kehittämishanketta pääosin käytettävyyden näkökulmasta ja käsitellään myös osittain teknistä toteutusta. Verkkopalvelua kehitettäessä käytettävyys varmistettiin käyttäjätesteillä, joita suoritettiin sekä käyttäjäryhmien kanssa, että kahdenkeskisesti yksittäisten käyttäjien kanssa. Käyttäjille annettiin testitehtävät ja havainnoitiin läheltä niistä suoriutumista. Lisäksi käyttäjiä pyydettiin täyttämään lomake, ja kaikkia osallistujia haastateltiin.
Saadut tulokset vahvistivat olettamuksen siitä, että mikä näyttää helpolta ja itsestään selvältä palvelun toteuttajille, ei välttämättä ole sitä loppukäyttäjille. Tämän takia käyttäjät eivät aina kykene hyödyntämään kaikkia kehitettyjä työkaluja. Havainnointi ja saatu palaute auttoivat merkittävästi parantamaan palvelua, jonka lopullinen versio julkaistiin Kansallisarkistossa marraskuussa 2017.