Työhyvinvoinnin ja tuloksellisuuden yhteys kuntaorganisaatiossa

Abstract

Työhyvinvointi luo tärkeän perustan ihmisten jaksamiselle työelämässä ja siten vaikuttaa välillisesti koko organisaation toimintaan ja menestykseen. Henkilöstö on organisaation yksi tärkeimmistä voimavaroista, sillä kokonaistoiminta rakentuu vahvasti inhimillisen ja sosiaalisen pääomaan varaan. Tämän tutkimuksen aiheena on työhyvinvoinnin ja tuloksellisuuden välinen yhteys kuntaorganisaatiossa. Tutkimuksessa selvitetään miten työhyvinvoinnin ja tuloksellisuuden välistä yhteyttä tarkastellaan, ja miten kerättyä tietoa hyödynnetään organisaation toiminnassa.

Teoreettinen viitekehys koostuu työhyvinvointia ja tuloksellisuutta käsittelevästä kirjallisuudesta, aiemmasta tutkimustiedosta ja Työterveyslaitoksen asiantuntijan haastattelusta. Työhyvinvointia käsitellään organisaation aineettoman varallisuuden näkökulmasta, johon yhdistyy tuloksellisuustiedon keräämisen merkitys osana toiminnan arviointia ja kehittämistä. Teoreettisina malleina tutkimuksessa ovat Marja-Liisa Mankan kokonaisvaltainen työhyvinvointimalli, Maslow’n tarvehierarkia työhyvinvoinnin näkökulmasta, Robert Karasekin työn vaatimusten ja hallinnan malli, Peter Warrin vitamiinimalli sekä Burken ja Litwinin organisaatiomalli.

Tutkimus on toteutettu kvalitatiivisena monitapaustutkimuksena. Kohdeorganisaatioina tutkimuksessa ovat Kirkkonummi, Riihimäki ja Vihti. Empiirinen aineisto koostuu tapauskunnissa toteutetuista teemahaastatteluista sekä kuntien henkilöstöraporteista, tilinpäätöksistä ja kuntastrategioista. Aineisto on analysoitu sisällönanalyysin mukaisesti ja sitä käsitellään analyysissa muodostuneiden teemojen näkökulmasta.

Tutkimuksen mukaan työhyvinvoinnin ja tuloksellisuuden välinen yhteys on kompleksinen ja haastava ilmiö, johon kunnat pyrkivät vastaamaan monilla käytännöillä ja toimintatavoilla. Empiirisen aineiston yhteenvedossa esitetään työhyvinvoinnin ja tuloksellisuuden tarkastelun taustalla vaikuttavia tekijöitä, joita ovat työhyvinvointiin ja tuloksellisuuteen liittyvät määritelmät, organisaation tavoitteet ja toimintakäytännöt, käytössä olevat mittarit, kuntien tekemä raportointi, tavoitteiden ja toimintojen seuranta ja ajalliseen muutokseen vastaaminen. Lisäksi aineistossa korostuu tarkastelun taustalla vaikuttavien tekijöiden yksityiskohtaisempia huomioita ja lisäksi haasteita, jotka liittyvät erityisesti resurssien niukkuuteen, mittaamisen haasteisiin sekä kunnan toimialojen monialaisuuteen.

Työhyvinvoinnin ja tuloksellisuuden yhteyden tarkastelussa painottuu yhtäaikaisesti kaksi suurta tekijää, henkilöstö tärkeänä voimavarana sekä resurssien tehokas ja mahdollisimman tarkoituksenmukainen käyttö. Näiden kokonaisuuksien välissä on paljon sellaisia tekijöitä, joista kuntien työhyvinvoinnin ja tuloksellisuuden välisen yhteyden tarkastelu koostuu ja jotka ovat keskinäisessä vuorovaikutuksessa sekä vuorovaikutuksessa työelämän ja toimintaympäristössä tapahtuvien muutoksien kanssa. Yhteyden tarkastelussa tärkeinä tekijöinä painottuvat inhimillinen pääoma, tavoitteet, vuorovaikutus, tiedonkeruu sekä tiedon hyödyntäminen.