Esimiesten kokemuksia työssä oppimisesta ja urakehityksestä globaalissa henkilöstöpalvelualan yrityksessä

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella esimiesten kokemuksiin perustuvia näkemyksiä työssä oppimisesta ja urakehityksestä yhdessä globaalissa henkilöstöpalvelualan yrityksessä työelämän muutoksen ja organisaatiomuutosten vuoksi. Tutkimuksessa selvitettiin työssä oppimisen ja urakehityksen mahdollisuuksia ja haasteita sekä kehitysehdotuksia, jotta yritys pystyy kehittämään toimintaansa. Tutkimuskysymyksiä oli kaksi, joista ensimmäinen selvitti minkälaisia työssä oppimisen ja urakehityksen mahdollisuuksia henkilöstöpalvelualan yrityksen esimiehillä on kokemustensa ja tulevaisuuden odotusten valossa. Toinen tutkimuskysymys selvitti minkälaisia työssä oppimisen ja urakehityksen ongelmia ja haasteita henkilöstöpalvelualan esimiehet näkevät työn muutoksessa.

Tutkimus oli laadullinen tapaustutkimus ja tutkimuskohteena oli globaalin henkilöstöpalvelualan yrityksen rajattu joukko esimiehiä. Aineisto kerättiin kesäkuun ja heinäkuun 2018 aikana haastatellen seitsemää eri esimiestä teemahaastattelulla kahdella eri paikkakunnalla. Tulokset analysoitiin teema-analyysin keinoin.

Ensimmäinen tutkimuskysymys selvitti esimiesten työssä oppimisen ja urakehityksen mahdollisuuksia kokemusten ja tulevaisuuden odotusten valossa. Analyysissä löydettiin viisi teemaa, jotka olivat työssä oppimisen tavat, työssä oppimisen edistäjät, työssä oppimisen kehittäminen, urakehityksen edistäjät ja työuran tulevaisuus. Työssä oppimisen tavoista esille nousi virheistä oppiminen, tekemällä oppiminen, opiskelu, palautteen kautta oppiminen, vuorovaikutuksen kautta oppiminen ja reflektoinnin kautta oppiminen. Työssä oppimista edistivät oma asenne ja organisaatiokulttuuri. Työssä oppimisen kehittämisideoita olivat perehdytyksen parantaminen, yhteistyön lisääminen ja mentoritoiminta. Urakehitystä edisti oma asenne, osaaminen, esimies, työelämän muutos ja sattuma. Työuran tulevaisuus nähtiin valoisana ja kaikilla oli tavoitteita tulevaisuuden suhteen. Yleisiä etenemismahdollisuuksia nähtiin yrityksessä olevan erityisesti kansainvälisellä tasolla.

Toinen tutkimuskysymys selvitti esimiesten näkemyksiä työssä oppimisen ja urakehityksen ongelmista ja haasteista työn muutoksessa. Analyysissa erotettiin kolme teemaa, jotka olivat työssä oppimisen haasteet, esimiestyön haasteet ja urakehityksen hidastajat. Työssä oppimisen haasteita aiheuttivat henkilökohtaiset tekijät kuten osaamisen haasteet, kollegat ja organisatoriset tekijät kuten kiire. Esimiestyön haasteita oli tavoitteisiin pääseminen, alaisten odotukset, haasteet tiimien sisällä ja johtamisen muuttunut luonne. Uraa hidastavia tekijöitä olivat henkilökohtaisten tekijöiden lisäksi päättävät henkilöt ja työelämän muutos. Kaikilla eivät maininneet uraa hidastavia tekijät.

Tutkimuksen tulokset saavat vahvaa tukea kirjallisuudesta ja aiemmista tutkimuksista, sillä osoittautui, että työssä oppimisen tavat ja työssä oppimista edistävät tekijät olivat samoja kuin teoriassa ja aiemmissa tutkimuksissa. Myös työssä oppimisen ja esimiestyön haasteet sekä urakehitystä hidastavat tekijät saivat tukea kirjallisuudesta. Sen sijaan perheen vaikutus naisten urakehitykseen hidastavalla tavalla ei tullut esille tässä tutkimuksessa, vaikka teoriassa se tuli selkeästi esille. Suosituksena tutkitulle yritykselle esitetään esimiesten reflektointitaitojen vuoksi, että perehdytystä ja yhteistyötä kehitetään entistä paremmaksi sekä tarjotaan esimiehille lisää koulutusta johtamistyön haasteisiin.

Jatkotutkimusehdotuksia olisi tutkia esimiestyöskentelyä lisää sen tärkeyden vuoksi, mutta alaisten näkökulmasta. Alaisilta saisi uutta ja erilaista tietoa omien esimiesten toiminnasta, jonka kokisin tärkeäksi esimiestyöskentelyn kehittämistä entistä paremmaksi.