Pedagogisen osaamisen johtaminen varhaiskasvatuksessa
Fonsén, Sofia (2018)
Fonsén, Sofia
2018
Kasvatustieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-11-20
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201811262877
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201811262877
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää osaamisen johtamiseen liittyviä ilmiöitä varhaiskasvatuksessa sekä päiväkodin johtajan roolia ja tehtäviä osaamisen johtamisessa. Tutkimus on ajankohtainen, sillä varhaiskasvatuksessa on tapahtunut hiljattain lakimuutoksia, joilla on vaikutusta muun muassa varhaiskasvatuksen henkilöstörakenteeseen ja päiväkodin johtajan koulutukseen.
Tämä tutkimus on osa kansainvälistä johtajuustutkimusta ”Discourse of leadership in the diverse field of early childhood education”. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan Suomessa kerättyä aineistoa, joka koostuu yhteensä kuudesta focus group -ryhmähaastattelusta. Haastattelut toteutettiin kolmessa eri kunnassa, ja näistä kolmessa haastateltavina olivat päiväkodin johtajat. Kolmen haastattelun kohderyhmänä oli henkilöstö, mutta haastatteluun ilmoittautui henkilöstöryhmistä ainoastaan lastentarhanopettajia. Haastattelujen pituus vaihteli 34 minuutista kahteen tuntiin ja 26 minuuttiin. Yhteensä haastattelut kestivät kahdeksan tuntia ja 16 minuuttia.
Tutkimus analysoitiin sisällönanalyysin avulla, jossa oli myös piirteitä diskurssintutkimuksesta. Tutkimuksen tieteenfilosofiset lähtökohdat perustuvat sosiaaliseen konstruktivismiin, jossa todellisuus ymmärretään rakentuvan sosiaalisessa vuorovaikutuksessa.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että osaamisen johtamisen kokonaisuutta voidaan tarkastella käsitteiden johtaminen (management) ja johtajuus (leadership) kautta. Käytännön työssä näitä ilmiöitä ei voida aina erotella toisistaan, mutta tässä tutkimuksessa niiden erottelu toi esiin arvokkaita näkökulmia. Tutkimuksen pääkäsitteeksi nousi pedagogisen osaamisen johtaminen.
Pedagogisen osaamisen johtaminen rakentui kolmen eri kategorian varaan johtajien ja henkilöstön puheessa. Kategoriat nimettiin seuraavasti; päiväkodin hallinnollinen konteksti, varhaiskasvatustyön substanssi ja päiväkodin toimintakulttuuri. Päiväkodin hallinnollinen konteksti konstruoitiin johtamisen näkökulman alle ja se muodostui rakenteita, resursseja ja tiedonjakamista käsittelevästä puheesta, joka loi hallinnollisen pohjan pedagogisen osaamisen johtamiselle. Päiväkodin toimintakulttuuri muodostui tutkimushenkilöiden puheessa vuorovaikutuksesta, ilmapiiristä ja jaetusta johtajuudesta, ja se konstruoitiin johtajuuden näkökulman alle. Varhaiskasvatustyön substanssia määritti puhe koulutuksesta, kehittämisestä ja pätevyydestä. Tämä kategoria nähtiin kuuluvaksi sekä johtamisen että johtajuuden näkökulmien alle, joten sitä voidaan tarkastella ikään kuin päällekkäisyyden (overlapping) näkökulmasta.
Tutkimustulokset osoittavat, että niin hallinnollisten kuin ihmislähtöisten tekijöiden tulee olla kunnossa, jotta osaamista voidaan johtaa organisaatiossa. Rakenteet ja resurssit takaavat sen, että hallinnollisten tekijöiden johtaminen onnistuu. Ilmapiiri ja vuorovaikutus vaikuttavat puolestaan johtajuuteen ja organisaation toimintatapoihin sekä toimintakulttuuriin. Koulutuksen ja kehittämisen avulla osaamista voidaan lisätä sekä yksilö- että organisaatiotasolla. Johtajat pitivät henkilöstön osaamista organisaation kivijalkana. Jotta pedagogista osaamista voidaan johtaa varhaiskasvatuksessa, tulee johtajilla olla monipuolisesti sekä johtamiseen että johtajuuteen liittyvää osaamista.
Tämä tutkimus on osa kansainvälistä johtajuustutkimusta ”Discourse of leadership in the diverse field of early childhood education”. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan Suomessa kerättyä aineistoa, joka koostuu yhteensä kuudesta focus group -ryhmähaastattelusta. Haastattelut toteutettiin kolmessa eri kunnassa, ja näistä kolmessa haastateltavina olivat päiväkodin johtajat. Kolmen haastattelun kohderyhmänä oli henkilöstö, mutta haastatteluun ilmoittautui henkilöstöryhmistä ainoastaan lastentarhanopettajia. Haastattelujen pituus vaihteli 34 minuutista kahteen tuntiin ja 26 minuuttiin. Yhteensä haastattelut kestivät kahdeksan tuntia ja 16 minuuttia.
Tutkimus analysoitiin sisällönanalyysin avulla, jossa oli myös piirteitä diskurssintutkimuksesta. Tutkimuksen tieteenfilosofiset lähtökohdat perustuvat sosiaaliseen konstruktivismiin, jossa todellisuus ymmärretään rakentuvan sosiaalisessa vuorovaikutuksessa.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että osaamisen johtamisen kokonaisuutta voidaan tarkastella käsitteiden johtaminen (management) ja johtajuus (leadership) kautta. Käytännön työssä näitä ilmiöitä ei voida aina erotella toisistaan, mutta tässä tutkimuksessa niiden erottelu toi esiin arvokkaita näkökulmia. Tutkimuksen pääkäsitteeksi nousi pedagogisen osaamisen johtaminen.
Pedagogisen osaamisen johtaminen rakentui kolmen eri kategorian varaan johtajien ja henkilöstön puheessa. Kategoriat nimettiin seuraavasti; päiväkodin hallinnollinen konteksti, varhaiskasvatustyön substanssi ja päiväkodin toimintakulttuuri. Päiväkodin hallinnollinen konteksti konstruoitiin johtamisen näkökulman alle ja se muodostui rakenteita, resursseja ja tiedonjakamista käsittelevästä puheesta, joka loi hallinnollisen pohjan pedagogisen osaamisen johtamiselle. Päiväkodin toimintakulttuuri muodostui tutkimushenkilöiden puheessa vuorovaikutuksesta, ilmapiiristä ja jaetusta johtajuudesta, ja se konstruoitiin johtajuuden näkökulman alle. Varhaiskasvatustyön substanssia määritti puhe koulutuksesta, kehittämisestä ja pätevyydestä. Tämä kategoria nähtiin kuuluvaksi sekä johtamisen että johtajuuden näkökulmien alle, joten sitä voidaan tarkastella ikään kuin päällekkäisyyden (overlapping) näkökulmasta.
Tutkimustulokset osoittavat, että niin hallinnollisten kuin ihmislähtöisten tekijöiden tulee olla kunnossa, jotta osaamista voidaan johtaa organisaatiossa. Rakenteet ja resurssit takaavat sen, että hallinnollisten tekijöiden johtaminen onnistuu. Ilmapiiri ja vuorovaikutus vaikuttavat puolestaan johtajuuteen ja organisaation toimintatapoihin sekä toimintakulttuuriin. Koulutuksen ja kehittämisen avulla osaamista voidaan lisätä sekä yksilö- että organisaatiotasolla. Johtajat pitivät henkilöstön osaamista organisaation kivijalkana. Jotta pedagogista osaamista voidaan johtaa varhaiskasvatuksessa, tulee johtajilla olla monipuolisesti sekä johtamiseen että johtajuuteen liittyvää osaamista.