Kuntapäättäjät ja talousinformaation hyödyntäminen : valtuutetut taloussuunnittelu-, tilinpäätös- ja toimintakertomustietojen käyttäjinä
Holopainen, Iida (2018)
Holopainen, Iida
2018
Hallintotieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Administrative Studies
Johtamiskorkeakoulu - Faculty of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-11-12
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201811262876
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201811262876
Tiivistelmä
Ylintä päätösvaltaa Suomen kunnissa käyttävät vaaleilla valitut kunnanvaltuutetut. Kunnanvaltuutettujen yksi tärkeä tehtävä on arvioida kuntansa taloudellista tilannetta ja sen kehittymistä, sekä sitä miten eri päätökset vaikuttavat kunnan talouteen. Kunnanvaltuutetut tekevät arviotaan kunnan taloustilanteesta kunnan tilinpäätös-, talousarvio-, ja taloussuunnitelmatietojen perusteella. Kuntien tilinpäätöstiedot perustuvat liikekirjanpitoon ja mittaamiseen. Mittausjärjestelmän, eli esimerkiksi kunnan tilinpäätöksen, ominaisuudet vaikuttavat siihen, miten mittaustuloksia ymmärretään ja, millaisia arviota tulosten pohjalta tehdään. Kuntien talousinformaatio on monitulkintaista. Samasta asiasta voidaan tehdä monenlaisia erilaisia tulkintoja. Tästä seuraa, että ihmiset tekevät esimerkiksi samasta kunnan tilinpäätöksestä erilaisia tulkintoja kunnan taloudentilasta.
Inhimillinen käyttäytyminen ei ole koskaan täysin rationaalista, vaikka se on sellaiseksi tarkoitettukin. Ihmiset eivät voi toimia rationaalisesti, koska he joutuvat toimimaan rajallisen informaation ja kykyjensä vallitessa. Myöskään siis kuntapäättäjät eivät kykene tekemään täysin rationaalisia arvioita ja päätöksiä esimerkiksi kuntatalouteen liittyen.
Tässä tutkimuksessa selvitettiin haastattelemalla yhden suomalaisen kunnan viittä kunnanvaltuutettua; kuinka kunnanpäättäjät käyttävät, ymmärtävät ja tulkitsevat kunnan talous- ja laskentatietoja, ja mitä tietoja he niistä erityisesti hyödyntävät kunnan taloudentilan arvioinnissa. Lisäksi tutkittiin, mitä talousinformaatiota kunnalliset päätöksentekijät haluaisivat nykyisten tietojen lisäksi tukemaan taloudentilan arviointia. Haastatteluita täydennettiin lisäksi kyselylomakkeella, jonka haastatellut valtuutetut täyttivät.
Tiivistetysti tutkimuksen tuloksiksi saatiin, että kunnanvaltuutettujen mielestä kunnan tilinpäätöstiedoista saa riittävän hyvän kuvan kunnan talouden tilasta, jos vaan on tarvittava osaaminen ja, kun huomioidaan, että askarruttavia asioita voi tarvittaessa kysyä kunnan viranhaltijoilta. Oman näkemyksensä mukaan valtuutetut ymmärtävät kunnan tilinpäätöstietoja. Reilu puolet haastatelluista valtuutetuista koki kuitenkin tilinpäätöksen käyttämisen hankalaksi. Valtuutettujen mukaan tilinpäätöksestä näkee vain suuret linjat ja sen hetkisen tilanteen. Ensimmäisen kauden valtuutetuille kunnan tilinpäätöksessä on paljon vierasta sisältöä. Valtuutettuja kiinnostaa kunnan tilinpäätöksen yksityiskohdista erityisesti investoinnit sekä tunnusluvut, ja tunnusluvuista erityisesti lainakanta per asukas. Kunnanvaltuutettujen tietämys kuntakonsernista oli hyvin vaihtelevaa, eivätkä valtuutetut eivät juurikaan käytä tai ymmärrä konsernitilinpäätöstä. Kokeenempien valtuutettujen talousinformaation käyttö, ymmärrys ja tulkinta on paremmalla tasolla kuin ensimmäisen valtuustokauden kunnanvaltuutetuilla. Hyvää talousinformaation käyttö, ymmärrys ja tulkinta oli heillä, joilla oli työstään ja/tai koulutuksestaan kokemusta talousinformaation käytöstä ja tulkinnasta. Suurin osa valtuutetuista oli sitä mieltä, että he eivät kaipaa mitään muuta informaatiota nykyisten tilinpäätöslaskelmien lisäksi arvioidakseen kuntansa taloudentilaa.
Inhimillinen käyttäytyminen ei ole koskaan täysin rationaalista, vaikka se on sellaiseksi tarkoitettukin. Ihmiset eivät voi toimia rationaalisesti, koska he joutuvat toimimaan rajallisen informaation ja kykyjensä vallitessa. Myöskään siis kuntapäättäjät eivät kykene tekemään täysin rationaalisia arvioita ja päätöksiä esimerkiksi kuntatalouteen liittyen.
Tässä tutkimuksessa selvitettiin haastattelemalla yhden suomalaisen kunnan viittä kunnanvaltuutettua; kuinka kunnanpäättäjät käyttävät, ymmärtävät ja tulkitsevat kunnan talous- ja laskentatietoja, ja mitä tietoja he niistä erityisesti hyödyntävät kunnan taloudentilan arvioinnissa. Lisäksi tutkittiin, mitä talousinformaatiota kunnalliset päätöksentekijät haluaisivat nykyisten tietojen lisäksi tukemaan taloudentilan arviointia. Haastatteluita täydennettiin lisäksi kyselylomakkeella, jonka haastatellut valtuutetut täyttivät.
Tiivistetysti tutkimuksen tuloksiksi saatiin, että kunnanvaltuutettujen mielestä kunnan tilinpäätöstiedoista saa riittävän hyvän kuvan kunnan talouden tilasta, jos vaan on tarvittava osaaminen ja, kun huomioidaan, että askarruttavia asioita voi tarvittaessa kysyä kunnan viranhaltijoilta. Oman näkemyksensä mukaan valtuutetut ymmärtävät kunnan tilinpäätöstietoja. Reilu puolet haastatelluista valtuutetuista koki kuitenkin tilinpäätöksen käyttämisen hankalaksi. Valtuutettujen mukaan tilinpäätöksestä näkee vain suuret linjat ja sen hetkisen tilanteen. Ensimmäisen kauden valtuutetuille kunnan tilinpäätöksessä on paljon vierasta sisältöä. Valtuutettuja kiinnostaa kunnan tilinpäätöksen yksityiskohdista erityisesti investoinnit sekä tunnusluvut, ja tunnusluvuista erityisesti lainakanta per asukas. Kunnanvaltuutettujen tietämys kuntakonsernista oli hyvin vaihtelevaa, eivätkä valtuutetut eivät juurikaan käytä tai ymmärrä konsernitilinpäätöstä. Kokeenempien valtuutettujen talousinformaation käyttö, ymmärrys ja tulkinta on paremmalla tasolla kuin ensimmäisen valtuustokauden kunnanvaltuutetuilla. Hyvää talousinformaation käyttö, ymmärrys ja tulkinta oli heillä, joilla oli työstään ja/tai koulutuksestaan kokemusta talousinformaation käytöstä ja tulkinnasta. Suurin osa valtuutetuista oli sitä mieltä, että he eivät kaipaa mitään muuta informaatiota nykyisten tilinpäätöslaskelmien lisäksi arvioidakseen kuntansa taloudentilaa.