Mobiilitankkaamisen käyttäjähyväksyntä : syitä käyttöön ja käyttämättömyyteen
Lemmetty, Merita (2018)
Lemmetty, Merita
2018
MDP in Human-Technology Interaction
Viestintätieteiden tiedekunta - Faculty of Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-11-15
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201811202867
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201811202867
Tiivistelmä
Teknologian käyttö vapaa-ajalla on yleistynyt teknologian kehittyessä, ja myös teknologian hyväksymismalleja, jotka alun perin kehitettiin organisaatioihin, on laajennettu eri käyttökonteksteihin sopivaksi. Tässä pro gradu -tutkielmassa keskitytään mobiilimaksamisen ja erityisesti sen alakategorian mobiilitankkauksen käyttöön. Mobiilitankkauksella tankattu polttoaine veloitetaan käyttäjän maksukortilta mobiilisovellukseen lisättyjen korttitietojen kautta.
Tutkielman tarkoituksena on selittää, mitkä tekijät vaikuttavat mobiilitankkauksen hyväksyntään tai palvelun käyttämättömyyteen. Aihetta tutkitaan case-esimerkin, vuonna 2016 julkaistun mobiilitankkaussovelluksen avulla. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kyselyä, joka sisälsi laadullisia ja määrällisiä kysymyksiä. Kyselyyn tavoiteltiin vastauksia niiltä, jotka käyttävät mobiilitankkausta, ja niiltä, jotka eivät käytä palvelua, vaan suosivat tankatessa perinteisiä maksutapoja eli käteistä ja korttimaksua. Näiden kahden käyttäjäryhmän vastauksia vertailtiin ja tutkimustuloksena syntyi käsitys tekijöistä, joilla on vaikutus mobiilitankkauksen hyväksyntään tai käyttämättömyyteen.
Käyttämättömyyttä tarkasteltiin alkujaan hyväksymisen vastakohtana ja käyttämättömyyden oletettiin johtuvan hyväksyntään vaikuttavien muuttujien puutteesta. Tutkimuksessa kuitenkin havaittiin, että mobiilitankkauksen hyväksyntää ja käyttämättömyyttä selittävät vain osittain samat muuttujat. Sekä hyväksyntään että käyttämättömyyteen vaikuttavat käyttäjän asenne mobiilitankkausta kohtaan sekä koetun hyödyllisyyden ja helppokäyttöisyyden määrä. Yhteisten muuttujien lisäksi mobiilitankkauksen hyväksyntään vaikuttivat palvelun nopeus ja luottamus palvelua kohtaan. Lisäksi ne, jotka käyttivät mobiilitankkausta, olivat tottuneita käyttämään mobiilimaksua muutenkin. Käyttämättömyyteen vaikuttivat mobiilipalveluiden ja -maksun vähäinen käyttö sekä mobiilitankkauksen suositteluiden puute. Osalle palvelu ei soveltunut esimerkiksi väärän puhelinmallin vuoksi ja osalle palvelu oli tuntematon, mikä estää palvelun hyödyllisyyden ja helppokäyttöisyyden arviointia.
Tutkielman tarkoituksena on selittää, mitkä tekijät vaikuttavat mobiilitankkauksen hyväksyntään tai palvelun käyttämättömyyteen. Aihetta tutkitaan case-esimerkin, vuonna 2016 julkaistun mobiilitankkaussovelluksen avulla. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kyselyä, joka sisälsi laadullisia ja määrällisiä kysymyksiä. Kyselyyn tavoiteltiin vastauksia niiltä, jotka käyttävät mobiilitankkausta, ja niiltä, jotka eivät käytä palvelua, vaan suosivat tankatessa perinteisiä maksutapoja eli käteistä ja korttimaksua. Näiden kahden käyttäjäryhmän vastauksia vertailtiin ja tutkimustuloksena syntyi käsitys tekijöistä, joilla on vaikutus mobiilitankkauksen hyväksyntään tai käyttämättömyyteen.
Käyttämättömyyttä tarkasteltiin alkujaan hyväksymisen vastakohtana ja käyttämättömyyden oletettiin johtuvan hyväksyntään vaikuttavien muuttujien puutteesta. Tutkimuksessa kuitenkin havaittiin, että mobiilitankkauksen hyväksyntää ja käyttämättömyyttä selittävät vain osittain samat muuttujat. Sekä hyväksyntään että käyttämättömyyteen vaikuttavat käyttäjän asenne mobiilitankkausta kohtaan sekä koetun hyödyllisyyden ja helppokäyttöisyyden määrä. Yhteisten muuttujien lisäksi mobiilitankkauksen hyväksyntään vaikuttivat palvelun nopeus ja luottamus palvelua kohtaan. Lisäksi ne, jotka käyttivät mobiilitankkausta, olivat tottuneita käyttämään mobiilimaksua muutenkin. Käyttämättömyyteen vaikuttivat mobiilipalveluiden ja -maksun vähäinen käyttö sekä mobiilitankkauksen suositteluiden puute. Osalle palvelu ei soveltunut esimerkiksi väärän puhelinmallin vuoksi ja osalle palvelu oli tuntematon, mikä estää palvelun hyödyllisyyden ja helppokäyttöisyyden arviointia.