Immersiota ja interaktiivisuutta : verkkoreportaasin kehitys Helsingin Sanomissa ja Ylessä 2000-luvun alusta nykypäivään
Kierikka, Krista (2018)
2018
Journalistiikan ja viestinnän tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Journalism and Communication
Viestintätieteiden tiedekunta - Faculty of Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-11-15
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201811192861
http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201811192861
Tiivistelmä
Pro gradussani selvitän, kuinka suomalaiset verkkoreportaasit ovat kehittyneet Helsingin Sanomissa ja Ylessä journalistisena juttutyyppinä 2000-luvun alusta nykypäivään. Tutkin myös, miten verkkoreportaaseja nykyisin tehdään näissä kahdessa Suomen suurimmassa toimituksessa.
Teoriaosuudessa on katsaus reportaasiin ja verkkoreportaasiin journalistisen ilmaisun tyyppinä sekä visuaalisen kulttuurin tutkimuksen avaintermeihin. Analyysiosiossa on kaksi eri aineistoa. Ensimmäisen aineiston muodostaa kuusi verkkoreportaasia, joista kaksi on vuodelta 2001, kaksi vuodelta 2015 ja kaksi vuodelta 2017. Nämä verkkoreportaasit olen analysoinut visuaalisen sisällönanalyysin ja transkription keinoin. Verkkoreportaasien mediaelementit olen taulukoinut yhteenvetona. Olen analysoinut verkkoreportaasit myös erikseen lähilukuna. Tutkimuksen toinen aineisto koostuu Helsingin Sanomissa ja Ylessä vuonna 2017 tekemistäni teemahaastatteluista, jotka toteutin puolistrukturoituina haastatteluina. Tämän aineiston olen analysoinut laadullisen sisällönanalyysin keinoin.
Tutkimuksessani selvisi, että tekniset mahdollisuudet multimediaa hyödyntävään journalistiseen verkkojulkaisemiseen ovat kehittyneet merkittävästi sitten 2000-luvun alun. Tämän myötä on tullut mahdolliseksi kehittää uudenlaista multimediakerrontaa ja uusia työtapoja verkkoreportaaseihin. Samalla tarinankerronnalliset keinot ovat monimuotoistuneet. Verkkoreportaasikerronnalla on paljon yhteistä dokumenttielokuvien kanssa. Ratkaisevinta onnistuneen verkkoreportaasin tekemisessä on kuitenkin vahva tositarina. Sopivat multimediakerronnan keinot tulisi valita tarinan ehdoilla.
Multimediakerronnan avaimet ovat teknologian kehittymisen myötä entistä helpommin saatavilla. Suurten toimitusten toimintatavat ovat sovellettavissa myös pienempiin toimituksiin. Nämä mahdollisuudet voivat kannustaa pienempiäkin suomalaisia mediataloja hyödyntämään entistä enemmän verkkokerronnan monipuolisuutta ja tarjoilemaan tositarinoitaan verkkoreportaaseina.
Teoriaosuudessa on katsaus reportaasiin ja verkkoreportaasiin journalistisen ilmaisun tyyppinä sekä visuaalisen kulttuurin tutkimuksen avaintermeihin. Analyysiosiossa on kaksi eri aineistoa. Ensimmäisen aineiston muodostaa kuusi verkkoreportaasia, joista kaksi on vuodelta 2001, kaksi vuodelta 2015 ja kaksi vuodelta 2017. Nämä verkkoreportaasit olen analysoinut visuaalisen sisällönanalyysin ja transkription keinoin. Verkkoreportaasien mediaelementit olen taulukoinut yhteenvetona. Olen analysoinut verkkoreportaasit myös erikseen lähilukuna. Tutkimuksen toinen aineisto koostuu Helsingin Sanomissa ja Ylessä vuonna 2017 tekemistäni teemahaastatteluista, jotka toteutin puolistrukturoituina haastatteluina. Tämän aineiston olen analysoinut laadullisen sisällönanalyysin keinoin.
Tutkimuksessani selvisi, että tekniset mahdollisuudet multimediaa hyödyntävään journalistiseen verkkojulkaisemiseen ovat kehittyneet merkittävästi sitten 2000-luvun alun. Tämän myötä on tullut mahdolliseksi kehittää uudenlaista multimediakerrontaa ja uusia työtapoja verkkoreportaaseihin. Samalla tarinankerronnalliset keinot ovat monimuotoistuneet. Verkkoreportaasikerronnalla on paljon yhteistä dokumenttielokuvien kanssa. Ratkaisevinta onnistuneen verkkoreportaasin tekemisessä on kuitenkin vahva tositarina. Sopivat multimediakerronnan keinot tulisi valita tarinan ehdoilla.
Multimediakerronnan avaimet ovat teknologian kehittymisen myötä entistä helpommin saatavilla. Suurten toimitusten toimintatavat ovat sovellettavissa myös pienempiin toimituksiin. Nämä mahdollisuudet voivat kannustaa pienempiäkin suomalaisia mediataloja hyödyntämään entistä enemmän verkkokerronnan monipuolisuutta ja tarjoilemaan tositarinoitaan verkkoreportaaseina.