Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden ylipaino ja perhetekijät - Kouluterveyskysely 2017
Aho, Satu (2018)
2018
Terveystieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Health Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-11-13
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201811142844
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201811142844
Tiivistelmä
Viimeisten vuosikymmenien aikana yleistynyt nuorten ylipaino on noussut globaaliksi huolenaiheeksi. Eri perhetekijöiden on todettu useissa kansainvälisissä tutkimuksissa olevan yhteydessä nuorten ylipainoon. Suomalaisia tutkimuksia perhetekijöiden yhteydestä nuorten ylipainoon on tehty vähän. Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli kuvata perhetekijöiden yhteyttä lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden ylipainoon vuoden 2017 Kouluterveyskyselyn (THL) pohjalta. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota voidaan käyttää nuorten ja heidän perheidensä terveyden edistämiseen ja ennaltaehkäistä ylipainon, lihavuuden ja siihen liittyvien ongelmien kehittymistä sekä lisätä terveydenhuollon ammattilaisten tietoa perhetekijöiden yhteydestä suomalaisnuorten ylipainoon.
Tämän tutkimuksen kohderyhmän muodostivat 34 961 lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijaa, jotka osallistuivat vuoden 2017 Kouluterveyskyselyyn. Alkuperäisaineistosta rajattiin pois vastaajat, joiden painoindeksi oli suurempi kuin 70, koska nämä painoindeksit arvioitiin virheellisiksi. Myös alipainoiset (BMI < 17), alle 16-vuotiaat, 19 vuotta täyttäneet ja lukion 3. vuoden opiskelijat rajattiin pois aineistosta (n=2 876). Tutkimusaineiston (n= 32 085) tilastollisessa analyysissa käytettiin IBM SPSS Statistics 24 -ohjelmaa. Nuorten ylipainoa, tausta- ja perhetekijöitä kuvattiin frekvensseillä ja prosenttiosuuksilla. Tausta- ja perhetekijöiden välisiä yhteyksiä selvitettiin ristiintaulukointien, khiin neliötestien ja logistisen regression avulla.
Tutkimustulokset osoittivat, että lukiolaisnuorten ylipaino (16%) oli melko yleistä ja ylipaino yleisempää pojilla kuin tytöillä. Isän matala koulutustaso oli yhteydessä nuorten ylipainoon ja yhden vanhemman työttömyys oli yhteydessä poikien ylipainoon. Perheen huono tai kohtalainen taloudellinen tilanne oli yhteydessä tyttöjen ylipainoon.
Ylipainoiset nuoret ovat usein ylipainoisia myös aikuisena ja ylipainon tiedetään lisäävän muun muassa sydän- ja verisuonisairauksia ja diabetesta. Perheen lisäksi opiskeluterveydenhuollon ammattihenkilöillä on merkittävä rooli nuorten terveyden edistämisessä ja ylipainon ehkäisemisessä. Lisätutkimus esimerkiksi kulttuurillisten ja etnisten eroavaisuuksien näkökulmasta voisi laajentaa terveydenhuollon ammattihenkilöiden ymmärrystä nuorten yleistyvän ylipainon ja perhetekijöiden välisistä yhteyksistä ja merkityksistä sekä edistää interventioiden kehittämistä.
Tämän tutkimuksen kohderyhmän muodostivat 34 961 lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijaa, jotka osallistuivat vuoden 2017 Kouluterveyskyselyyn. Alkuperäisaineistosta rajattiin pois vastaajat, joiden painoindeksi oli suurempi kuin 70, koska nämä painoindeksit arvioitiin virheellisiksi. Myös alipainoiset (BMI < 17), alle 16-vuotiaat, 19 vuotta täyttäneet ja lukion 3. vuoden opiskelijat rajattiin pois aineistosta (n=2 876). Tutkimusaineiston (n= 32 085) tilastollisessa analyysissa käytettiin IBM SPSS Statistics 24 -ohjelmaa. Nuorten ylipainoa, tausta- ja perhetekijöitä kuvattiin frekvensseillä ja prosenttiosuuksilla. Tausta- ja perhetekijöiden välisiä yhteyksiä selvitettiin ristiintaulukointien, khiin neliötestien ja logistisen regression avulla.
Tutkimustulokset osoittivat, että lukiolaisnuorten ylipaino (16%) oli melko yleistä ja ylipaino yleisempää pojilla kuin tytöillä. Isän matala koulutustaso oli yhteydessä nuorten ylipainoon ja yhden vanhemman työttömyys oli yhteydessä poikien ylipainoon. Perheen huono tai kohtalainen taloudellinen tilanne oli yhteydessä tyttöjen ylipainoon.
Ylipainoiset nuoret ovat usein ylipainoisia myös aikuisena ja ylipainon tiedetään lisäävän muun muassa sydän- ja verisuonisairauksia ja diabetesta. Perheen lisäksi opiskeluterveydenhuollon ammattihenkilöillä on merkittävä rooli nuorten terveyden edistämisessä ja ylipainon ehkäisemisessä. Lisätutkimus esimerkiksi kulttuurillisten ja etnisten eroavaisuuksien näkökulmasta voisi laajentaa terveydenhuollon ammattihenkilöiden ymmärrystä nuorten yleistyvän ylipainon ja perhetekijöiden välisistä yhteyksistä ja merkityksistä sekä edistää interventioiden kehittämistä.