Perusopetuksen 4. ja 5. luokan oppilaiden sekä heidän vanhempiensa vuorovaikutusta kuvaavan mittarin luotettavuuden arviointi – Kouluterveyskysely
Helin, Heidi (2018)
2018
Terveystieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Health Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-11-08
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201811092807
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201811092807
Tiivistelmä
Lapsen kehittymisessä hänen lähiympäristönsä ja erityisesti lapsen ja vanhemman välinen vuorovaikutus on kaikkein merkityksellisin. Siksi on tärkeää, että perheenjäsenten väliset suhteet sekä perheen ilmapiiri ja toimivuus otetaan huomioon lapsen hyvinvoinnin tarkastelussa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kouluterveyskyselyssä olevan 4.- ja 5.-luokkalaisten lasten ja heidän vanhempiensa vuorovaikutussuhdetta kartoittavan mittarin luotettavuutta ja rakennetta, mitä ei aikaisemmin ole tehty. Lisäksi haluttiin selvittää, millainen rinnakkaisvaliditeetti vuorovaikutusmittarilla oli.
Tutkimusaineistona käytettiin vuoden 2017 kouluterveyskyselyä (n=95 725). Aineisto analysoitiin sukupuolittain. Vuorovaikutusmittarin rakennetta ja reliabiliteettia tutkittiin käyttämällä eksploratiivista faktorianalyysia. Mittarin reliabiliteettia ja sisäistä johdonmukaisuutta tarkasteltiin lisäksi Cronbachin alfa-kertoimen avulla. Mittarin rinnakkaisvaliditeettia arvioitiin suhteessa muihin vuorovaikutusta kartoittaviin kysymyksiin ja yhteyksiä kuvattiin ristiintaulukoiden sekä Spearmanin järjestyskorrelaatiokertoimen ja Khiin neliötestin avulla. Ryhmien välisten erojen tutkimisessa käytettiin Kruskal-Wallisin testiä ja aineiston kuvailussa mediaaneja sekä ylä- ja ala-kvartiileja.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että vuorovaikutusmittari oli kohtuullisen reliaabeli ja sen taustalta löytyi yksi latentti tekijä. Mittarin rinnakkaisvaliditeettia vahvistivat muut vuorovaikutusta käsittelevät kysymykset. Lapsen kyky keskustella vanhempiensa kanssa omista asioistaan oli riippuvainen perheen vuorovaikutuksen avoimuudesta. Perheen yhteisen ajan riittävyys oli yhteydessä perheen vuorovaikutuksen avoimuuteen. Mitä myönteisempää perheen vuorovaikutus oli, sitä paremmin lapsi koki pystyvänsä keskustelemaan vanhempiensa kanssa omista asioistaan ja sitä useammin lapsi arvioi perheen yhteisen ajan riittäväksi.
Tämän tutkimuksen tulokset antavat näyttöä kouluterveyskyselyssä käytetyn perheen vuorovaikutusmittarin validiteetista ja reliabiliteetista. Tutkimustulokset auttavat myös ymmärtämään perheen yhteisen ajan sekä vuorovaikutuksen myönteisyyden ja avoimuuden merkitystä lapsen hyvinvoinnissa.
ABSTRACT
Psychometric characteristics of a scale for measuring interaction between parents and children in the 4th and 5th grades of comprehensive school – The School Health Promotion Study
The child’s environment, especially the interaction between parent and child is highly significant in the development of children. Therefore, it is important to consider the relationships between family members, atmosphere and functionality of the family when assessing children’s well-being. The aim of this study was to assess the validity and reliability of a scale measuring interaction between parents and children in the fourth and fifth grades in the School Health Promotion Study, which has not yet been done. The purpose of this study was to also investigate the communication scale for evidence of convergent validity with the other questions concerning family interaction in the School Health Promotion Study.
The data used in this study was collected from The School Health Promotion Study (n=95 725) in 2017. The structure and reliability of the communication scale was investigated using explorative factor analysis. The data was analysed by gender. The reliability and internal consistency of the communication scale was also analyzed by Cronbach’s alpha coefficient. The convergent validity of the scale was assessed using crosstabulations, Spearman’s Rank-order correlation and chi-square. Kruskal-Wallis test was used to investigate the differences between the groups; medians, low and high quartiles were used to describe the data.
The results of this study showed that the communication scale was moderately reliable and only one latent variable was identified. The convergent validity with other questions concerned with communication was good. The child’s ability to talk about their own things depended on the openness of family communication. The sufficiency of the time family spent together was associated with the openness of family communication. The more positive the family communication was, the better the child could talk of his or her own things with parents and the more often child assessed family spent enough time together.
In conclusion, this research provides evidence of the validity and reliability of family communication scale for the School Health Promotion Study. The results of the study also help to understand the significance of family time and positive and open communication in child’s well-being.
Tutkimusaineistona käytettiin vuoden 2017 kouluterveyskyselyä (n=95 725). Aineisto analysoitiin sukupuolittain. Vuorovaikutusmittarin rakennetta ja reliabiliteettia tutkittiin käyttämällä eksploratiivista faktorianalyysia. Mittarin reliabiliteettia ja sisäistä johdonmukaisuutta tarkasteltiin lisäksi Cronbachin alfa-kertoimen avulla. Mittarin rinnakkaisvaliditeettia arvioitiin suhteessa muihin vuorovaikutusta kartoittaviin kysymyksiin ja yhteyksiä kuvattiin ristiintaulukoiden sekä Spearmanin järjestyskorrelaatiokertoimen ja Khiin neliötestin avulla. Ryhmien välisten erojen tutkimisessa käytettiin Kruskal-Wallisin testiä ja aineiston kuvailussa mediaaneja sekä ylä- ja ala-kvartiileja.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että vuorovaikutusmittari oli kohtuullisen reliaabeli ja sen taustalta löytyi yksi latentti tekijä. Mittarin rinnakkaisvaliditeettia vahvistivat muut vuorovaikutusta käsittelevät kysymykset. Lapsen kyky keskustella vanhempiensa kanssa omista asioistaan oli riippuvainen perheen vuorovaikutuksen avoimuudesta. Perheen yhteisen ajan riittävyys oli yhteydessä perheen vuorovaikutuksen avoimuuteen. Mitä myönteisempää perheen vuorovaikutus oli, sitä paremmin lapsi koki pystyvänsä keskustelemaan vanhempiensa kanssa omista asioistaan ja sitä useammin lapsi arvioi perheen yhteisen ajan riittäväksi.
Tämän tutkimuksen tulokset antavat näyttöä kouluterveyskyselyssä käytetyn perheen vuorovaikutusmittarin validiteetista ja reliabiliteetista. Tutkimustulokset auttavat myös ymmärtämään perheen yhteisen ajan sekä vuorovaikutuksen myönteisyyden ja avoimuuden merkitystä lapsen hyvinvoinnissa.
ABSTRACT
Psychometric characteristics of a scale for measuring interaction between parents and children in the 4th and 5th grades of comprehensive school – The School Health Promotion Study
The child’s environment, especially the interaction between parent and child is highly significant in the development of children. Therefore, it is important to consider the relationships between family members, atmosphere and functionality of the family when assessing children’s well-being. The aim of this study was to assess the validity and reliability of a scale measuring interaction between parents and children in the fourth and fifth grades in the School Health Promotion Study, which has not yet been done. The purpose of this study was to also investigate the communication scale for evidence of convergent validity with the other questions concerning family interaction in the School Health Promotion Study.
The data used in this study was collected from The School Health Promotion Study (n=95 725) in 2017. The structure and reliability of the communication scale was investigated using explorative factor analysis. The data was analysed by gender. The reliability and internal consistency of the communication scale was also analyzed by Cronbach’s alpha coefficient. The convergent validity of the scale was assessed using crosstabulations, Spearman’s Rank-order correlation and chi-square. Kruskal-Wallis test was used to investigate the differences between the groups; medians, low and high quartiles were used to describe the data.
The results of this study showed that the communication scale was moderately reliable and only one latent variable was identified. The convergent validity with other questions concerned with communication was good. The child’s ability to talk about their own things depended on the openness of family communication. The sufficiency of the time family spent together was associated with the openness of family communication. The more positive the family communication was, the better the child could talk of his or her own things with parents and the more often child assessed family spent enough time together.
In conclusion, this research provides evidence of the validity and reliability of family communication scale for the School Health Promotion Study. The results of the study also help to understand the significance of family time and positive and open communication in child’s well-being.