Sepsiksen tunnistaminen ensihoidossa
Tikkanen, Ville (2018)
2018
Lääketieteen lisensiaatin tutkinto-ohjelma - Licentiate's Degree Programme in Medicine
Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta - Faculty of Medicine and Life Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-11-02
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201811082801
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201811082801
Tiivistelmä
Sepsis määritellään tilaksi, jossa infektio on aiheuttanut potilaalle elinhäiriön ja sen myötä kasvaneen kuolemanriskin. Sepsistä hoidetaan laajakirjoisella suonensisäisellä antibiootilla ja antibioottihoidon aloituksen viivästyminen on suurin yksittäinen kuolleisuuteen vaikuttava tekijä. Sepsiksen ja elinhäiriön tunnistamiseksi tehohoidon ulkopuolella on kehitetty quickSOFA-pisteytys (qSOFA), jossa potilaalta mitataan hengitystiheys, systolinen verenpaine ja tajunnan taso GCS-asteikolla. Jos potilaalla epäillään infektiota, ja qSOFA on positiivinen, tulee määritelmän mukaan epäillä sepsistä.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, auttaisiko qSOFA:n käyttö ensihoidossa tunnistamaan sepsispotilaat. Lisäksi arvioimme, kuinka paljon aikaisemmin olisi mahdollista annostella antibiootti, jos ensihoitajilla olisi konsultaatioon perustuen tähän mahdollisuus, ja tulisiko näin toimien annettua antibioottia potilaille, joilla ei ole sepsistä tai infektiota.
Tutkimusaineistoon kuuluivat kaikki Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ensihoitopalvelun Acutaan kuljettamat potilaat aikavälillä 23.6.—1.7.2015. Tutkimusviikon aikana Acutaan kuljetettiin 493 potilasta. Ensihoitajat mittasivat potilailta hengitystaajuuden, verenpaineen, tajunnan tason ja lämmön, ja näistä laskettiin jokaiselle qSOFA-pisteet. Aineistoa täydennettiin hälytyskeskuksen tehtäväkohtaisilla tiedoilla, Acutan hoitosuunnitelmakaavakkeilla sekä potilastietojärjestelmä Mirandan tiedoilla, joista tarkastettiin, oliko potilaalle annettu antibioottihoitoa ensiavussa.
qSOFA-positiivisia potilaita oli yhden viikon aineistossamme yhteensä 13 (2,6 %). Sepsispotilaita oli yhteensä viisi, joista qSOFA-positiivisia oli kolme. qSOFA saavutti 60 % herkkyyden ja 98 % tarkkuuden sepsiksen tunnistamisessa. qSOFA yhdistettynä epänormaaliin ruumiinlämpöön (>38 ̊C tai <36 ̊C) saavutti 60 % herkkyyden ja 99 % tarkkuuden sepsiksen tunnistamisessa. Tällä menetelmällä antibioottihoito olisi ensihoidossa aloitettu kuudelle potilaalle, joista kolmella oli sepsis ja kolmella muu infektio. Virheellisiä antibioottihoitoja ei olisi aloitettu yhtään. Antibioottihoito olisi kolmella sepsispotilaalla aikaistunut noin kaksi tuntia. Positiivinen qSOFA ennusti myös moninkertaista tehohoitoon päätymisen riskiä. Aineistossa oli 480 qSOFA-negatiivista potilasta, joista kahdella oli sepsis.
qSOFA yhdistettynä epänormaaliin lämpöön on käyttökelpoinen työkalu sepsispotilaiden tunnistamisen tueksi ensihoidossa. Toimintamallia voisi harkita käytettäväksi myös Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ensihoidossa. On muistettava, että qSOFA on vain yksi osa sepsiksen hoidon aloittamisessa. Tärkein tekijä on infektion oikea-aikainen epäily ensihoitajien toimesta.
Tämän opinnäytteen alkuperäisyys on tarkastettu Turnitin OriginalityCheck-ohjelmalla Tampereen yliopiston laatujärjestelmän mukaisesti.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, auttaisiko qSOFA:n käyttö ensihoidossa tunnistamaan sepsispotilaat. Lisäksi arvioimme, kuinka paljon aikaisemmin olisi mahdollista annostella antibiootti, jos ensihoitajilla olisi konsultaatioon perustuen tähän mahdollisuus, ja tulisiko näin toimien annettua antibioottia potilaille, joilla ei ole sepsistä tai infektiota.
Tutkimusaineistoon kuuluivat kaikki Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ensihoitopalvelun Acutaan kuljettamat potilaat aikavälillä 23.6.—1.7.2015. Tutkimusviikon aikana Acutaan kuljetettiin 493 potilasta. Ensihoitajat mittasivat potilailta hengitystaajuuden, verenpaineen, tajunnan tason ja lämmön, ja näistä laskettiin jokaiselle qSOFA-pisteet. Aineistoa täydennettiin hälytyskeskuksen tehtäväkohtaisilla tiedoilla, Acutan hoitosuunnitelmakaavakkeilla sekä potilastietojärjestelmä Mirandan tiedoilla, joista tarkastettiin, oliko potilaalle annettu antibioottihoitoa ensiavussa.
qSOFA-positiivisia potilaita oli yhden viikon aineistossamme yhteensä 13 (2,6 %). Sepsispotilaita oli yhteensä viisi, joista qSOFA-positiivisia oli kolme. qSOFA saavutti 60 % herkkyyden ja 98 % tarkkuuden sepsiksen tunnistamisessa. qSOFA yhdistettynä epänormaaliin ruumiinlämpöön (>38 ̊C tai <36 ̊C) saavutti 60 % herkkyyden ja 99 % tarkkuuden sepsiksen tunnistamisessa. Tällä menetelmällä antibioottihoito olisi ensihoidossa aloitettu kuudelle potilaalle, joista kolmella oli sepsis ja kolmella muu infektio. Virheellisiä antibioottihoitoja ei olisi aloitettu yhtään. Antibioottihoito olisi kolmella sepsispotilaalla aikaistunut noin kaksi tuntia. Positiivinen qSOFA ennusti myös moninkertaista tehohoitoon päätymisen riskiä. Aineistossa oli 480 qSOFA-negatiivista potilasta, joista kahdella oli sepsis.
qSOFA yhdistettynä epänormaaliin lämpöön on käyttökelpoinen työkalu sepsispotilaiden tunnistamisen tueksi ensihoidossa. Toimintamallia voisi harkita käytettäväksi myös Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ensihoidossa. On muistettava, että qSOFA on vain yksi osa sepsiksen hoidon aloittamisessa. Tärkein tekijä on infektion oikea-aikainen epäily ensihoitajien toimesta.
Tämän opinnäytteen alkuperäisyys on tarkastettu Turnitin OriginalityCheck-ohjelmalla Tampereen yliopiston laatujärjestelmän mukaisesti.