Palvelutarpeen arvioinnista käytäntöön : palvelutarpeen arvioiminen ja sen toteutuminen erikoissairaanhoidon sosiaalityössä
Isonokari-Mannelin, Marika (2018)
2018
Sosiaalityön tutkinto-ohjelma, Pori - Degree Programme in Social Work, Pori
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-10-03
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201811072785
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201811072785
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tarkastellaan palvelutarpeen arvioinnin toteutumista erikoissairaanhoitotason palveluja tuottavassa sairaalassa. Kyseessä on laadullinen tutkimus, jonka tarkoituksena on selvittää, miten uudistuneen sosiaalihuoltolain määrittämä palvelutarpeen arviointi toteutuu terveyssosiaalityöntekijöiden dokumentoinnin perusteella. Samalla tutkielmassa selvitettiin, miten potilaiden osallisuus toteutuu heitä koskevassa palvelu-tarpeen arvioinnissa. Tutkimusta voidaan pitää ajankohtaisena, sillä sosiaalihuoltolaki uudistui vuonna 2015, ja sen myötä kokonaisvaltaisen palvelutarpeen arvioiminen on jokaisen oikeus. Myös tuleva Sote-uudistus tuonee muutoksia sosiaalityöhön, ja laadukkaasti toteutettu palvelutarpeen arviointi vähentää päällekkäistä työtä eri toimijatahojen välillä.
Tutkimusaineisto kerättiin 15.3.-30.6.2018 välisenä aikana terveyssosiaalityöntekijöiden tekemistä palvelupyynnöistä, jotka ohjautuivat keskisuuren kaupungin päihde- ja mielenterveyspalveluiden asiakasohjausyksikköön. Tutkimusmetodina tutkimuksessa käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä sekä sisällön erittelyä. Analyysiprosessia ovat ohjanneet vaihtelevasti sekä tutkimusaineisto että sosiaalihuoltolain määritys palvelutarpeen arvioinnista.
Terveyssosiaalityössä tapahtuva palvelutarpeen arviointi sisälsi arviointia asiakkaan sosiaalisesta tilanteesta, sosiaalipalveluiden ja erityisen tuen tarpeesta, asiakkaan osallisuudesta ja yhteistyöstä omaisten sekä ammattilaisten kanssa. Näistä sosiaalisen tilanteen arvioiminen toteutui kaikista kattavimmin. Vaikka asiakkaiden osallisuus tulikin jollakin tapaa lähes jokaisessa palvelupyynnössä esiin, on siihen jatkossa hyvä kiinnittää huomiota. Asiakas on kuitenkin viime kädessä oman elämänsä paras asiantuntija, kun mietitään arjessa pärjäämistä ja siihen tarvittavia tuki- ja auttamispalveluja. Myös omaisten jaksamiseen ja toimintakykyyn on jatkossa hyvä kiinnittää huomiota, sillä tulevaisuudessa omaisten rooli korostuu palveluntarvitsijoiden huolenpitovastuussa erilaisten palvelutarpeiden ja -kustannusten lisääntyessä. Nyt omaisten huomioiminen tutkimuksessa jäi pieneksi.
Tutkimusaineisto kerättiin 15.3.-30.6.2018 välisenä aikana terveyssosiaalityöntekijöiden tekemistä palvelupyynnöistä, jotka ohjautuivat keskisuuren kaupungin päihde- ja mielenterveyspalveluiden asiakasohjausyksikköön. Tutkimusmetodina tutkimuksessa käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä sekä sisällön erittelyä. Analyysiprosessia ovat ohjanneet vaihtelevasti sekä tutkimusaineisto että sosiaalihuoltolain määritys palvelutarpeen arvioinnista.
Terveyssosiaalityössä tapahtuva palvelutarpeen arviointi sisälsi arviointia asiakkaan sosiaalisesta tilanteesta, sosiaalipalveluiden ja erityisen tuen tarpeesta, asiakkaan osallisuudesta ja yhteistyöstä omaisten sekä ammattilaisten kanssa. Näistä sosiaalisen tilanteen arvioiminen toteutui kaikista kattavimmin. Vaikka asiakkaiden osallisuus tulikin jollakin tapaa lähes jokaisessa palvelupyynnössä esiin, on siihen jatkossa hyvä kiinnittää huomiota. Asiakas on kuitenkin viime kädessä oman elämänsä paras asiantuntija, kun mietitään arjessa pärjäämistä ja siihen tarvittavia tuki- ja auttamispalveluja. Myös omaisten jaksamiseen ja toimintakykyyn on jatkossa hyvä kiinnittää huomiota, sillä tulevaisuudessa omaisten rooli korostuu palveluntarvitsijoiden huolenpitovastuussa erilaisten palvelutarpeiden ja -kustannusten lisääntyessä. Nyt omaisten huomioiminen tutkimuksessa jäi pieneksi.