Oppilaiden kokemuksia opiskelusta liikuntaluokalla

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää oppilaiden kokemuksia opiskelusta liikuntaluokalla. Tätä varten laadittiin kolme tutkimuskysymystä. Ensimmäisenä tutkimuskysymyksenä oli, miksi oppilas on valinnut opiskelupaikakseen liikuntaluokan. Toinen tutkimuskysymys selvitti, millaisia kokemuksia oppilaalla on ollut liikuntaluokalla opiskellessa. Oppilaan tulevaisuuden suunnitelmat liikuntaluokan jälkeen oli tutkimuskysymyksistä kolmas eli viimeisin.

Tämä tutkimus on kvalitatiivinen tutkimus ja aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Haastattelut olivat yksilöhaastatteluja. Haastattelut suoritettiin kahdessa eri koulussa, ja tutkimukseen osallistui yhteensä kahdeksan oppilasta. Oppilaista neljä oli kahdeksasluokkalaisia ja neljä yhdeksäsluokkalaisia. Tyttöjä ja poikia oli yhtä paljon kummaltakin luokka-asteelta. Oppilaat valittiin tutkimukseen harkinnanvaraisesti yhteistyössä liikunnanopettajien kanssa, ja tutkimusjoukkoon pyrittiin löytämään monipuolisesti sekä yksilö- että joukkuelajien urheilijoita ja myös menestykseltään vaihtelevia urheilijoita.

Liikuntaluokalla opiskelevat oppilaat ovat pääosin kilpaurheilijoita. Heillä on yksi selkeä ykköslaji, jossa he kilpailevat. Painotusluokalle haetaan, jotta opiskelun ja urheilun yhdistäminen olisi paremmin mahdollista sekä ylipäätään sen vuoksi, että on enemmän liikuntaa. Kun koulu tai opiskelu ja urheilu yhdistetään, voidaan puhua urheilijan kaksoisurasta. Liikuntaluokalla opiskelevilla on enimmäkseen myönteisiä kokemuksia erikoisluokasta. Oppilaiden mukaan opiskelu on ollut mukavaa ja luokkahenki on ollut hyvä. Muut urheilijat luokassa ovat tärkeitä ja antavat muun muassa vertaistukea. Myös uusien ystävien saaminen kerrottiin tärkeäksi. Sekä aamuharjoitukset että tavalliset liikuntatunnit ovat laadukkaita. Liikunnanopettajia sekä myös muita opettajia ja koulua yleensä oppilaat kuvasivat tasokkaiksi. Urheilupainotteisella luokalla saa myös hyvin joustoa, kuten esimerkiksi kilpailumatkoista koituviin poissaoloihin. Liikuntaluokkaan voi kuitenkin liittyä myös negatiivisia kokemuksia. Oppilaat ovat kilpailuhenkisiä, ja tämä saattaa lisätä stressiä. Osa oli myös kokenut yksinäisyyden tunteita aloittaessaan liikuntaluokan. Jos liikuntaluokan tarjoama koulu ei ole oppilaan lähikoulu, saattaa kouluun kulkeminen tuntua ajoittain raskaalta. Joskus urheilua voi olla jopa liikaa, ja tällöin voi ilmetä ylikuormittuneisuuden ongelmia. Haastattelujen perusteella liikuntaluokat ovat usein muita luokkia rauhattomampia, ja toisinaan oppilailla on energiaa hieman liikaakin. Urheilupainotteisella luokalla opiskelevista suurimmalla osalla on tavoitteena jatkaa peruskoulun jälkeen lukioon, ja lukioista suosituin on urheilulukio. Valtaosan tavoitteena on jatkaa tavoitteellista kilpaurheilua peruskoulun jälkeen, ja osan tavoitteena on pyrkiä urheilun saralla ammattilaiseksi asti.

Tutkimuksen johtopäätöksenä on, että nuoret kokevat liikuntaluokan pääosin myönteisenä, mutta myös kielteisiä piirteitä ilmenee. Erityisesti negatiivisiin kokemuksiin on kiinnitettävä huomiota ja pohdittava, miten niitä voidaan ehkäistä. Esimerkiksi ongelmat työrauhassa vaikuttavat merkittävällä tavalla oppimiseen ja kouluviihtyvyyteen.