Opettajien ja huoltajien käsityksiä Lapset puheeksi -keskustelusta
Korpijärvi, Helmi-Tuulia (2018)
2018
Kasvatustieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-10-30
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201811022772
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201811022772
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on esitellä opettajien ja huoltajien erilaisia käsityksiä Lapset puheeksi -keskustelusta. Lapset puheeksi -keskustelu (myöhemmin Lp-keskustelu) on osa Suomen Mielenterveysseuran Lapset puheeksi -menetelmää. Lp-keskustelua käytetään koulussa opettajien ja huoltajien välisten tapaamisten muotona.
Tutkimus on luonteeltaan fenomenografinen tutkimus. Aineisto tutkimukseen kerättiin eräässä itäsuomalaisessa kunnassa haastattelemalla Lp-keskustelua vuorovaikutuksen välineenä käyttäneitä opettajia ja huoltajia. Aineisto analysoitiin fenomenografista analyysitapaa käyttämällä. Analyysin tarkoituksena oli tuoda esiin niitä erilaisia käsittämisen tapoja, joita opettajilla ja huoltajilla on Lp-keskustelusta.
Tutkimuksen tuloksena syntyi kolme kuvauskategoriajärjestelmää. Jokainen kuvauskategoria on yhdenlainen tapa käsittää Lp-keskustelu ilmiönä. Kuvauskategoriaan 1 on koottu käsitykset, joiden mukaan Lp-keskustelu on kasvatuskumppanuutta tukeva vuorovaikutuksen väline. Kuvauskategoriassa 2 on tuotu esiin opettajien ja huoltajien esittämät kehitysehdotukset Lp-keskustelulle. Kuvauskategoriaan 3 on yhdistetty käsitykset, joiden mukaan Lp-keskustelu on tarpeeton vuorovaikutuksen väline.
Kuvauskategorioita erottavaksi tekijäksi nousi se, kuinka Lp-keskustelun käsittämisen tavat ovat yhteydessä siihen, mitä huoltajat ja opettajat ajattelevat kasvatusvastuun jaosta ja yhteistoiminnan tasosta kodin ja koulun välillä. Ne huoltajat ja opettajat, jotka ajattelivat kasvatusvastuun olevan kodin ja koulun yhteinen tehtävä, ilmaisivat käsityksiä, jotka sijoittuivat kuvauskategoriaan 1 ja 2. Näiden käsitysten lisäksi opettajat ja huoltajat nostivat haastatteluissa esiin myös kuvauskategoriaan 3 kuuluvia käsityksiä. Kuvauskategorian 3 käsityksiä yhdistää se, että niiden mukaan opettajan ja huoltajan välisessä vuorovaikutuksessa ei tarvitse pyrkiä kasvatuskumppanuuteen.
Tämän tutkimuksen tulokset antavat tietoa siitä, minkälaisin tavoin opettajat ja huoltajat suhtautuvat Lp-keskustelun käyttöön vuorovaikutuksen välineenä. Lisäksi olen esitellyt tutkimuksessa kehitysehdotuksia Lp-keskustelulle. Tutkimus on myös kuvaus siitä, millä tavoin Lp-keskustelu innovaationa soveltuu koulun tarpeisiin.
Tutkimus on luonteeltaan fenomenografinen tutkimus. Aineisto tutkimukseen kerättiin eräässä itäsuomalaisessa kunnassa haastattelemalla Lp-keskustelua vuorovaikutuksen välineenä käyttäneitä opettajia ja huoltajia. Aineisto analysoitiin fenomenografista analyysitapaa käyttämällä. Analyysin tarkoituksena oli tuoda esiin niitä erilaisia käsittämisen tapoja, joita opettajilla ja huoltajilla on Lp-keskustelusta.
Tutkimuksen tuloksena syntyi kolme kuvauskategoriajärjestelmää. Jokainen kuvauskategoria on yhdenlainen tapa käsittää Lp-keskustelu ilmiönä. Kuvauskategoriaan 1 on koottu käsitykset, joiden mukaan Lp-keskustelu on kasvatuskumppanuutta tukeva vuorovaikutuksen väline. Kuvauskategoriassa 2 on tuotu esiin opettajien ja huoltajien esittämät kehitysehdotukset Lp-keskustelulle. Kuvauskategoriaan 3 on yhdistetty käsitykset, joiden mukaan Lp-keskustelu on tarpeeton vuorovaikutuksen väline.
Kuvauskategorioita erottavaksi tekijäksi nousi se, kuinka Lp-keskustelun käsittämisen tavat ovat yhteydessä siihen, mitä huoltajat ja opettajat ajattelevat kasvatusvastuun jaosta ja yhteistoiminnan tasosta kodin ja koulun välillä. Ne huoltajat ja opettajat, jotka ajattelivat kasvatusvastuun olevan kodin ja koulun yhteinen tehtävä, ilmaisivat käsityksiä, jotka sijoittuivat kuvauskategoriaan 1 ja 2. Näiden käsitysten lisäksi opettajat ja huoltajat nostivat haastatteluissa esiin myös kuvauskategoriaan 3 kuuluvia käsityksiä. Kuvauskategorian 3 käsityksiä yhdistää se, että niiden mukaan opettajan ja huoltajan välisessä vuorovaikutuksessa ei tarvitse pyrkiä kasvatuskumppanuuteen.
Tämän tutkimuksen tulokset antavat tietoa siitä, minkälaisin tavoin opettajat ja huoltajat suhtautuvat Lp-keskustelun käyttöön vuorovaikutuksen välineenä. Lisäksi olen esitellyt tutkimuksessa kehitysehdotuksia Lp-keskustelulle. Tutkimus on myös kuvaus siitä, millä tavoin Lp-keskustelu innovaationa soveltuu koulun tarpeisiin.