Tässä elämä on : toimintatutkimus turvapaikanhakijoiden ohjauksesta ja sen kehittämisestä
Oikari, Janna (2018)
Oikari, Janna
2018
Kasvatustieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-10-24
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201811012766
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201811012766
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaista turvapaikanhakijoiden ohjaus- ja neuvontatoiminta tällä hetkellä on ja miten ohjausta olisi mahdollista kehittää. Tutkimuksessa tarkasteltiin, millaisia kokemuksia turvapaikanhakijoilla on saadusta ohjauksesta ja neuvonnasta, mitä turvapaikanhakijat toivovat ohjaukselta ja miten turvapaikanhakijoita ohjaavat kuvaavat ohjaustoimintaa. Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään millaista ohjauksen tulisi olla, jotta se palvelisi parhaiten turvapaikanhakijoita. Tässä tutkimuksessa ohjausta käsiteltiin erityisesti turvapaikanhakijoiden näkökulmasta.
Tutkimus oli luonteeltaan toimintatutkimus. Tutkimuksen aineistona käytettiin turvapaikanhakijoilta kerättyjä elämänviivoja ja ’odotuksia ja kokemuksia’ -papereita, turvapaikanhakijoiden haastatteluja, vastaanottokeskuksen johtavan ohjaajan haastattelua sekä Suomen Punaisen Ristin työntekijöiden haastattelua. Aineistoa oli usealla eri kielellä ja osa aineistosta täytyi kääntää englanniksi ja suomeksi. Kiitän kaikkia aineiston keruuseen ja kääntämiseen osallistuneita. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla hyödyntämällä esimerkiksi teemoittelua. Tutkimuksen teoriaosuudessa tarkasteltiin turvapaikanhakijuutta ja ohjausta.
Tutkimuksen mukaan turvapaikanhakijoiden ohjaus on tällä hetkellä enimmäkseen koordinoimatonta toimintaa eli ohjausta toteutetaan tilanteen mukaan. Ohjaus näyttäytyi tutkimuksessa tiedotuspainotteisena ja saatu ohjaus on ollut pitkälti tiedon jakamista eri aiheista. Ohjausta haettiin erityisesti opiskeluun ja työhön liittyvissä asioissa, mutta myös niin sanottu yleinen ohjaus esimerkiksi suomalaiseen kulttuuriin liittyen oli osa ohjauksen sisältöjä. Ohjauksen saaminen oli suurelta osin riippuvaista turvapaikanhakijan omasta aktiivisuudesta.
Tutkimuksen perusteella turvapaikanhakijoiden ohjauksessa on kehityskohteita sekä laajemmalla yhteiskunnallisella tasolla että käytännön tasolla. Turvapaikanhakijoiden ohjauksessa ohjaajien tulisi kiinnittää erityistä huomiota vuorovaikutukseen ja vuorovaikutuksen laatuun. Ohjauksen ja tiedottamisen ei tulisi olla synonyymeja. Tällä hetkellä tiedon saanti ei ole ongelma, vaan turvapaikanhakijat toivoivat ohjaukselta enemmän aikaa ja kohtaamista. Yhteiskunnallisella tasolla ohjauksen tehtävä ja tavoitteet tulisi määritellä nykyistä tarkemmin ja ohjauksen yhteiskunnallista roolia ei tulisi vähätellä. Vaikka ohjauksessa itsessään ilmeni kehityskohteita, suurimmat ongelmat kiteytyivät yhteiskunnallisiin seikkoihin ja pitkiin turvapaikkaprosesseihin.
ABSTRACT
This is life : action research regarding on asylum seeker counselling and developing the counselling process
The aim of this study was to find out what type of asylum seekers' counselling and guidance is currently available and how counselling could be developed. The study examined what kind of experiences the asylum seekers have from guidance and counselling, what asylum seekers request from counselling, and how counselors describe counselling. The study sought to find out what kind of counselling should be available. In this study, counselling was specifically examined from the perspective of asylum seekers.
The research was an action study. The research material consisted of the life lines and 'expectations and experiences' papers collected from asylum seekers, interviews with asylum seekers, interview with the head counselor of the reception center and interviews with Finnish Red Cross staff. The material was in several languages and some of the material had to be translated into English and Finnish. I would like to thank all those involved in gathering and translating the material. The material was analyzed by material-based content analysis where different themes were utilized to categorize the reference material. The theoretical part of the study focused on the life of asylum seekers and their counselling.
According to the research, the counselling of asylum seekers is mostly uncoordinated, ie. counselling is given according to the situation in hand. The counselling received mostly consisted of informing the asylum seekers about different topics. Counselling was especially sought for study and work-related issues, but the so-called general guidance for e.g. Finnish culture was also part of the counselling content. Access to guidance was largely dependent on the asylum seeker's own activity.
Based on the research, development issues were found both on a wider societal level and on a more practical level. In counselling asylum seekers, counselors should pay special attention to the content and quality of the interaction. Counselling and informing should not be synonymous. Access to information is currently not a problem, but asylum seekers have requested for more interaction and personal meetings and contacts. On a wider societal level, the roles and objectives of counselling should be defined more precisely and the societal role of guidance should not be neglected. While development issues regarding counselling itself were found, the main problems were related to social issues and prolonged asylum processes.
Tutkimus oli luonteeltaan toimintatutkimus. Tutkimuksen aineistona käytettiin turvapaikanhakijoilta kerättyjä elämänviivoja ja ’odotuksia ja kokemuksia’ -papereita, turvapaikanhakijoiden haastatteluja, vastaanottokeskuksen johtavan ohjaajan haastattelua sekä Suomen Punaisen Ristin työntekijöiden haastattelua. Aineistoa oli usealla eri kielellä ja osa aineistosta täytyi kääntää englanniksi ja suomeksi. Kiitän kaikkia aineiston keruuseen ja kääntämiseen osallistuneita. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla hyödyntämällä esimerkiksi teemoittelua. Tutkimuksen teoriaosuudessa tarkasteltiin turvapaikanhakijuutta ja ohjausta.
Tutkimuksen mukaan turvapaikanhakijoiden ohjaus on tällä hetkellä enimmäkseen koordinoimatonta toimintaa eli ohjausta toteutetaan tilanteen mukaan. Ohjaus näyttäytyi tutkimuksessa tiedotuspainotteisena ja saatu ohjaus on ollut pitkälti tiedon jakamista eri aiheista. Ohjausta haettiin erityisesti opiskeluun ja työhön liittyvissä asioissa, mutta myös niin sanottu yleinen ohjaus esimerkiksi suomalaiseen kulttuuriin liittyen oli osa ohjauksen sisältöjä. Ohjauksen saaminen oli suurelta osin riippuvaista turvapaikanhakijan omasta aktiivisuudesta.
Tutkimuksen perusteella turvapaikanhakijoiden ohjauksessa on kehityskohteita sekä laajemmalla yhteiskunnallisella tasolla että käytännön tasolla. Turvapaikanhakijoiden ohjauksessa ohjaajien tulisi kiinnittää erityistä huomiota vuorovaikutukseen ja vuorovaikutuksen laatuun. Ohjauksen ja tiedottamisen ei tulisi olla synonyymeja. Tällä hetkellä tiedon saanti ei ole ongelma, vaan turvapaikanhakijat toivoivat ohjaukselta enemmän aikaa ja kohtaamista. Yhteiskunnallisella tasolla ohjauksen tehtävä ja tavoitteet tulisi määritellä nykyistä tarkemmin ja ohjauksen yhteiskunnallista roolia ei tulisi vähätellä. Vaikka ohjauksessa itsessään ilmeni kehityskohteita, suurimmat ongelmat kiteytyivät yhteiskunnallisiin seikkoihin ja pitkiin turvapaikkaprosesseihin.
ABSTRACT
This is life : action research regarding on asylum seeker counselling and developing the counselling process
The aim of this study was to find out what type of asylum seekers' counselling and guidance is currently available and how counselling could be developed. The study examined what kind of experiences the asylum seekers have from guidance and counselling, what asylum seekers request from counselling, and how counselors describe counselling. The study sought to find out what kind of counselling should be available. In this study, counselling was specifically examined from the perspective of asylum seekers.
The research was an action study. The research material consisted of the life lines and 'expectations and experiences' papers collected from asylum seekers, interviews with asylum seekers, interview with the head counselor of the reception center and interviews with Finnish Red Cross staff. The material was in several languages and some of the material had to be translated into English and Finnish. I would like to thank all those involved in gathering and translating the material. The material was analyzed by material-based content analysis where different themes were utilized to categorize the reference material. The theoretical part of the study focused on the life of asylum seekers and their counselling.
According to the research, the counselling of asylum seekers is mostly uncoordinated, ie. counselling is given according to the situation in hand. The counselling received mostly consisted of informing the asylum seekers about different topics. Counselling was especially sought for study and work-related issues, but the so-called general guidance for e.g. Finnish culture was also part of the counselling content. Access to guidance was largely dependent on the asylum seeker's own activity.
Based on the research, development issues were found both on a wider societal level and on a more practical level. In counselling asylum seekers, counselors should pay special attention to the content and quality of the interaction. Counselling and informing should not be synonymous. Access to information is currently not a problem, but asylum seekers have requested for more interaction and personal meetings and contacts. On a wider societal level, the roles and objectives of counselling should be defined more precisely and the societal role of guidance should not be neglected. While development issues regarding counselling itself were found, the main problems were related to social issues and prolonged asylum processes.