Parisuhdeväkivallan kohtaaminen yliopisto-opiskelijoiden terveydenhuollossa
Konttijärvi, Ulla (2018)
2018
Sosiaalityön tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Social Work
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-10-30
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201811012764
http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201811012764
Tiivistelmä
Tutkielman aiheena on parisuhdeväkivallan tunnistaminen ja puheeksi ottaminen Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) työntekijöiden työssä. Tunnistamisen ja puheeksi ottamisen keinojen lisäksi tutkielma tarkastelee työntekijöiden työn käytäntöjä ja reunaehtoja, jotka helpottavat tai hankaloittavat parisuhdeväkivallan tunnistamista tai puheeksi ottamista.
Tutkielma sijoittuu väkivallan tekijän ja kokijan sukupuolen huomioivaan väkivaltatutkimukseen, sillä naiset kärsivät parisuhdeväkivallasta huomattavasti miehiä enemmän. Parisuhdeväkivalta käsitetään tutkielmassa laajasti huomioiden fyysisen väkivallan lisäksi muutkin väkivallan osa-alueet.
Tutkielman aineiston muodostavat viisi YTHS:n työntekijän yksilöteemahaastattelua. Tutkimus toteutettiin eräässä suurehkossa yliopistokaupungissa. Kaikki haastateltavat tekevät työtään laajasti eri terveyden osa-alueilla sekä toimivat opiskelijoiden ensikontaktina terveydenhuollossa. Haastattelut on analysoitu aineistolähtöisesti teemoittelemalla.
Parisuhdeväkivalta tunnistetaan YTHS:llä hyvin asiakaslähtöisesti, mikä tarkoittaa sitä, että parisuhdeväkivallan puheeksi ottaminen jää useimmiten asiakkaan vastuulle. Työntekijöiden lähtökohtana tapaamiseen ovat ne asiat, joiden kanssa asiakas on tullut vastaanotolle. Työntekijät näkevät, että parisuhdeväkivalta jää osittain tämänkin vuoksi helposti piilossa olevaksi ilmiöksi. Työntekijän oma-aloitteinen aiheen esiin nostaminen tarkoittaa useimmiten varovaista parisuhteen aiheen ympärillä kiertelyä ja avoimia kysymyksiä tilanteesta ja mahdollisista vammoista.
Parisuhdeväkivallan tunnistamista ja puheeksi ottamista helpottavina työn tekijöinä koettiin YTHS:llä vallitseva opiskelijan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin vaalimisen periaate ja lomaketyökalut. Lisäksi aiheen kohtaamista helpottavina tekijöinä pidettiin koulutusmahdollisuuksia, aihetta sivuavia koulutuksia ja paikallisten toimijoiden esittelykäyntejä. Tunnistamista ja puheeksi ottamista koettiin myös helpottavan työnjako kielitaidon mukaan vieraskielisten asiakkaiden kohdalla ja mahdollisuus pitkiin ja useisiin aikavarauksiin.
Täsmäkoulutuksen puute ja jatkuva kiire nähtiin parisuhdeväkivallan puheeksi ottamista ja tunnistamista hankaloittavina tekijöinä. Työntekijät havahtuivat haastatteluissa myös työkalujen puutteeseen parisuhdeväkivallan kohtaamisen helpottajina. Lisäksi vieraskielisiä asiakkaita vastaanottavat työntekijät kokivat kielitaitonsa puutteellisena poimiakseen rivien välistä parisuhdeväkivaltaan viittaavia asioita.
Parisuhdeväkivallan tunnistamista ja puheeksi ottamista edistävät ja hankaloittavat työn reunaehdot ja käytännöt vaikuttavatkin tutkimuksen mukaan olevan usein saman asian kaksi eri puolta. Tutkimuksessa tunnistettujen hyvien tekijöiden säilyttäminen ja toisaalta ongelmakohtien kehittäminen ovat avainasemassa hyvien käytäntöjen juurruttamiseksi YTHS:llä tehtävään työhön.
Tutkielma sijoittuu väkivallan tekijän ja kokijan sukupuolen huomioivaan väkivaltatutkimukseen, sillä naiset kärsivät parisuhdeväkivallasta huomattavasti miehiä enemmän. Parisuhdeväkivalta käsitetään tutkielmassa laajasti huomioiden fyysisen väkivallan lisäksi muutkin väkivallan osa-alueet.
Tutkielman aineiston muodostavat viisi YTHS:n työntekijän yksilöteemahaastattelua. Tutkimus toteutettiin eräässä suurehkossa yliopistokaupungissa. Kaikki haastateltavat tekevät työtään laajasti eri terveyden osa-alueilla sekä toimivat opiskelijoiden ensikontaktina terveydenhuollossa. Haastattelut on analysoitu aineistolähtöisesti teemoittelemalla.
Parisuhdeväkivalta tunnistetaan YTHS:llä hyvin asiakaslähtöisesti, mikä tarkoittaa sitä, että parisuhdeväkivallan puheeksi ottaminen jää useimmiten asiakkaan vastuulle. Työntekijöiden lähtökohtana tapaamiseen ovat ne asiat, joiden kanssa asiakas on tullut vastaanotolle. Työntekijät näkevät, että parisuhdeväkivalta jää osittain tämänkin vuoksi helposti piilossa olevaksi ilmiöksi. Työntekijän oma-aloitteinen aiheen esiin nostaminen tarkoittaa useimmiten varovaista parisuhteen aiheen ympärillä kiertelyä ja avoimia kysymyksiä tilanteesta ja mahdollisista vammoista.
Parisuhdeväkivallan tunnistamista ja puheeksi ottamista helpottavina työn tekijöinä koettiin YTHS:llä vallitseva opiskelijan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin vaalimisen periaate ja lomaketyökalut. Lisäksi aiheen kohtaamista helpottavina tekijöinä pidettiin koulutusmahdollisuuksia, aihetta sivuavia koulutuksia ja paikallisten toimijoiden esittelykäyntejä. Tunnistamista ja puheeksi ottamista koettiin myös helpottavan työnjako kielitaidon mukaan vieraskielisten asiakkaiden kohdalla ja mahdollisuus pitkiin ja useisiin aikavarauksiin.
Täsmäkoulutuksen puute ja jatkuva kiire nähtiin parisuhdeväkivallan puheeksi ottamista ja tunnistamista hankaloittavina tekijöinä. Työntekijät havahtuivat haastatteluissa myös työkalujen puutteeseen parisuhdeväkivallan kohtaamisen helpottajina. Lisäksi vieraskielisiä asiakkaita vastaanottavat työntekijät kokivat kielitaitonsa puutteellisena poimiakseen rivien välistä parisuhdeväkivaltaan viittaavia asioita.
Parisuhdeväkivallan tunnistamista ja puheeksi ottamista edistävät ja hankaloittavat työn reunaehdot ja käytännöt vaikuttavatkin tutkimuksen mukaan olevan usein saman asian kaksi eri puolta. Tutkimuksessa tunnistettujen hyvien tekijöiden säilyttäminen ja toisaalta ongelmakohtien kehittäminen ovat avainasemassa hyvien käytäntöjen juurruttamiseksi YTHS:llä tehtävään työhön.