Children’s Literature as Character Education: Moral Judgment in The Chronicles of Narnia

Abstract

Tarkastelen pro gradu –tutkielmassani C. S. Lewisin tunnettua Narnian tarinat -lastenkirjasarjaa hyvekasvatuksena, joka on kasvava, Suomeen viime vuosina rantautunut moraalikasvatuksen muoto. Tutkimuksessani keskityn erityisesti siihen, minkälaisen kuvan Lewisin kirjasarja antaa moraalisesta arvioinnista: minkälaisin perustein on mahdollista erottaa hyvä ja paha, oikea ja väärä. Tukeudun tutkimuksessani sekä Lewisin moraalifilosofisiin kirjoituksiin että hyvekasvatuksen traditioon, jotka tukevat toisiaan suurelta osin.

Nykymuotoisen hyvekasvatuksen (Character Education) pioneerit ovat hiljattain todenneet C. S. Lewisin olevan erityisen ajankohtainen hyvekasvattaja 2000-luvulle, ja Lewisin lastenkirjojen pohjalta työstetäänkin parhaillaan hyvekasvatuksen opetussuunnitelmaa oppikirjoineen. Sekä hyvekasvattajat että Lewis puolustavat klassista kasvatuskäsitystä, jossa kasvatuksen tarkoituksena on rohkaista lasta omaksumaan universaaleiksi tunnustettuja, laajasti eri kulttuureissa ilmeneviä hyveitä ja kasvamaan niiden pohjalta hyveelliseksi ihmiseksi. Oleellinen osa hyvekasvatusta on moraalisen arviointikyvyn kehittäminen, joka toimii hyveellisen toiminnan pohjana.

Narnia-sarjan kuvaus moraalisesta arvioinnista lähtee Lewisin filosofian mukaisesti oletuksesta, että on olemassa objektiivinen hyvä ja paha – universaali moraalilaki, johon ihmisen oikeudentaju ja omatunto pohjimmiltaan perustuvat. Sarjan päähenkilöt oppivat täten universaaliin moraalilakiin perustuvaa arviointia: seikkailujensa alkumetreillä henkilöhahmot tekevät karkeita virheitä arviointikyvyssään katastrofaalisin seurauksin, mutta tarinan edetessä he oppivat perustamaan moraalisen päättelynsä objektiivisina kuvattuihin logiikan ja moraalin perimmäisiin lakeihin. Korkein moraalisen arvioinnin muoto löytyy kuitenkin hyve-eettisestä imitaation perinteestä, kun lapset alkavat pitää jaloa Aslan-leijonaa arviointinsa perustana. Henkilöhahmojen moraalisen kasvun lisäksi tutkimus kiinnittää huomiota siihen, miten Narnia-sarja kuvaa yksilön moraalisen arviointikyvyn suhdetta kulttuurisiin ilmiöihin kuten kasvatukseen ja yhteiskuntaan.

Tutkimukseni valottaa tapaa, jolla Narnia-sarja kannustaa lukijaansa oppimaan perusteltua moraalista arviointia sekä tavoittelemaan johdonmukaista ja hyveellistä elämää sen pohjalta. Toisaalta lastensarja painottaa aikuisten roolia lasten moraalikäsitysten vahvistamisessa. Tulokset vahvistavat, että Narnia-kirjasarjan kuvaus moraalisesta arviointikyvystä on laajalti yhtenevää sekä Lewisin kasvatusfilosofian että hyvekasvatuksen tavoitteiden kanssa. Koska Narnian tarinoita käytetään tietoisen hyvekasvatuksen välineenä, annan tutkimukseni tulososiossa myös ehdotukseni, miten hyvekasvattajat voisivat hyödyntää kirjasarjan kohtauksia opettaessaan lapsille moraalista arviointia.