Hoivatyöntekijöiden työn kuormittavuus ja teknologian käyttö vanhustyössä

Abstract

Tutkimus käsittelee hoivatyöntekijöiden työn kuormittavuutta ja teknologian käyttöä vanhustyössä. Kuormituksen vastapainoksi selvitään työn kannustavia tekijöitä. Aiheen taustalla on keskustelu vanhusten hoivan nykytilasta. Aiheita tarkastellaan työn sosiologian ja sosiaaligerontologian näkökulmista.

Yhteiskunnallisena tavoitteena on tehokkaiden ja laadukkaiden vanhuspalvelujen tuottaminen. Yhteiskunta esittää raamit ja puitteet vanhustyön toteuttamiseksi. Käytännössä hoitajat joutuvat sopeuttamaan omat voimavaransa ja ammatillisen osaamisensa eri tahoilta tuleviin ristipaineisiin, joita aiheuttavat yhteiskunnallisten tavoitteiden lisäksi työ ja työyhteisö, asiakkaat ja lisääntyvä teknologia.

Tutkimuksen aineisto muodostui vuonna 2012 tehdystä postikyselystä (N= 357) SuPerin jäsenille. Vastausprosentti oli 30 %. Valmiiden vastausvaihtoehtojen lisäksi käytettiin hoitajien vapaamuotoisia vastauksia ja ryhmähaastatteluja. Aineisto kerättiin Tulevaisuuden palvelukoti – seniori-ikäisten turvapalvelut, TupaTurva-hankkeen yhteydessä.

Kyselyyn vastanneiden hoitajien keski-ikä oli 48,9 vuotta. Moni hoitaja oli toiminut alalla pitkään. Hoitajista yli kolmannes oli ollut alalla yli 20 vuotta ja neljännes 11-20 vuotta. Hoidettavista vanhuksista suurin osa oli 76-85-vuotiaita ja osa sitäkin vanhempia. Monet hoidettavat vanhukset olivat monisairaita, paljon apua tarvitsevia ja dementoituneita. Vanhusten hoiva muodostui lähinnä ruokailusta, hygieniasta, lääkityksestä huolehtimisesta sekä hoitotoimenpiteistä. Hoitajat myös tukivat ja lohduttivat asiakkaita.

Hoivatyö vanhusten parissa oli fyysisesti ja henkisesti kuormittavaa. Hoitajat pitivät työtään fyysisesti raskaana ja pakkotahtisena. Hoitajat työskentelivät päivittäin kyyryssä, vääntyneessä tai muuten hankalassa asennossa. Lisäksi he nostivat tai siirsivät raskasta esinettä tai ihmistä ja työskentelivät hankalissa työolosuhteissa. Moni hoitaja tunsi itsensä fyysisesti väsyneeksi töiden jälkeen. Usealla oli hankaluuksia töistä palautumisessa.

Työhön sisältyi monelta suunnalta henkistä kuormitusta. Valtaosa työntekijöistä oli kokenut kritisointia ja haukkumisia asiakkaiden taholta. Usea hoitaja oli kohdannut asiakkaan väkivaltaista käytöstä, uhkailua ja sukupuolista häirintää. Työpaikoilla tapahtui myös työpaikkakiusaamista. Hoitajat joutuivat kritisoinnin tai haukkumisen kohteeksi useammin työtovereiden kuin esimiehen toimesta. Moni oli kokenut, että esimies oli suosinut toisia työntekijöitä. Työn kuormittavuutta lisäsi henkilöstömäärän vähyys. Moni teki palkallista ylityötä ja ajoittain myös palkatonta ylityötä. Usea hoitaja kokikin ristiriitaa ammattietiikan ja henkilöstöpulan välillä.

Yleinen vanhustyön arvostus koettiin vähäiseksi. Suurin osa hoitajista arvioi,etteivät kunnan virkamiehet ja poliitikot arvosta heidän työtään tai arvostavat vain vähän. Myös ”suuren yleisön” arvostuksen moni hoitaja koki vähäiseksi. Myönteistä oli, että hoitajat itse arvostivat omaa työtään. Arvostusta koettiin saatavan asiakkailta ja työtovereilta. Eniten töistä palautumisessa auttoivat elämän pienistä asioista nauttiminen, keskustelut työtovereiden kanssa, hiljaisuudesta nauttiminen, harrastukset ja liikunta.

Työhön liittyi monia kannustavia tekijöitä. Asiakkaat olivat tärkeä voimavara työssä. Halu auttaa ihmisiä olikin yleisin peruste hakeutua hoiva-alalle. Muita yleisiä perusteita olivat oman ammatin saaminen, monipuoliset työtehtävät ja kutsumus. Monelle merkityksellisiä olivat hyvät asiakassuhteet ja asiakkaiden kiitollisuus. Asiakkaiden kohtaamisesta koettiin saatavan myös itselle myönteisiä kokemuksia. Merkityksellisiä olivat myös työn sisältö, työyhteisö ja turvattu toimeentulo. Yhteinen työtyytyväisyyden ylläpitäjä oli organisaatiokulttuuri.

Enemmistö hoitajista oli sitä mieltä, että teknologialla pyritään liikaa korvaa-maan ihmisten vuorovaikutusta vanhusten hoivatyössä. He eivät nähneet, että teknologian käyttö antaisi enemmän aikaa toimia asiakkaiden parissa. Lisääntyvää teknologiaa ei kuitenkaan pidetty uhkana työpaikan menettämiselle. Teknologian tarpeellisuus tiedostettiin silloin, kun se vastaa tarkoitustaan, on helposti käytettävää, joustavaa ja toimii ilman toimintahäiriöitä. Sähköistä tietojen kirjaamista toivottiin kehitettävän joustavammaksi ja eri ohjelmia paremmin yhteensopiviksi. Nyt koettiin, että työajasta menee paljon aikaa tietokoneelle kirjaamiseen.

Hoitajilla tiedusteltiin 24 erilaisen turvalaitteen, -järjestelmän ja -palvelun tunnettavuutta ja käytettävyyttä hoitajien omassa työssä sekä vanhusten arjen helpottajina ja turvallisuuden tukena. Laitteiden käytöllä nähtiin mahdollisuuksia. Laitteiden ja palvelujen todettiin helpottavan enemmän vanhusten arjesta selviytymistä ja turvallisuutta kuin hoitajien omaa työtä.

Vapaamuotoisten vastausten perusteella hoitajia huolettivat erityisesti kotihoidossa olevat vanhukset. Osa kotihoidon asiakkaista on heidän mielestään niin heikkokuntoisia, ettei kotihoito ole heille enää asianmukainen hoivapaikka. Hoitajat toivoivat pienempiä hoitoyksikköjä, eriytettyjä yksiköitä mm. muistisairaille ja enemmän aikaa virikkeelliseen toimintaan ja ulkoiluun vanhusten kanssa. Hoitaja-mitoitukseen toivottiin tarkennusta siitä, keitä voidaan laskea mukaan hoitajamäärään. Hoiva-alalle hakeutuville toivottiin soveltuvuustestejä.

Tulokset osoittivat, että hoivatyö vanhusten parissa on monella tavoin kuormittavaa. Ihmetystä herättääkin se, ettei muutosta tässä asiassa ole tapahtunut. Vuodesta toiseen saadaan samansuuntaisia tuloksia hoivatyön kuormittavuudesta. Tulokset tuovat lisävalaistusta myös teknologian käytettävyydestä vanhustyössä ja vanhusten hoivan kehittämistarpeista hoitajien näkökulmasta.

Tarkoituksena on, että tutkimuksen tuloksia voidaan käyttää vanhustyössä toimivien hoivatyöntekijöiden työn ja vanhuspalvelujen kehittämiseen. Yhteiskunnallisella tasolla tarvitaan seurantaa ja ohjausta tavoitteiden saavuttamiseksi. Samoin työelämässä tarvitaan seurantaa ja rajojen asettamista, joitta hoitajien kuormitusta voidaan vähentää.

The study on care workers’ work load and use of technology in elderly care covers the work load and technology use of care workers in elderly care. To counter-weight work load, the work empowerment factors shall be determined. Debate on the current situation of elderly care is in the background of the subject. The sub-jects shall be reviewed from both the sociological and social-gerontological aspects of work.

The social objective is the production of efficient and high-quality services for the elderly. The society sets boundaries and frameworks for the implementation of elderly care. In practice, care workers must adapt their own resources and expertise to pressure conflicts from various bodies, which are caused by social objectives, in addition to the work and work community, customers and increasing technology.

The material of the study was formed from the post questionnaire (N= 357) carried out in 2012 for SuPer’s members. The response rate was 30 %. In addition to ready-made answer options, the care workers’ free-form answers and the care workers’ group interviews were used. The material was collected in connection with The Future Care Home – Inregrated Safety Services for the Senior-aged project.

The average age of care workers, who responded to the survey, was 48.9 years. Many of the care workers had worked in the field for a long time. More than a third of the care workers had been in the field for more than 20 years, and a fourth had been in the field for 11-20 years. Most of the elderly people to be cared for were 76-85-year-olds and older. Many of the elderly people, who were cared for, had several illnesses, needed a lot of assistance and were demented. Elderly care mainly consisted of dining, hygiene, the administration of medication, and care procedures. The care workers also supported and comforted the customers.

Care work with the elderly was physically and mentally loading. Care workers consider their work to be physically strenuous and machine-paced. Care workers worked in a hunched, twisted or otherwise difficult position on a daily basis. In addition, they lifted and moved heavy items, or people, and worked in difficult working conditions. Many care workers felt physically tired after work. Several of them had difficulties with recovery from work.

The work involved mental load from various aspects. A majority had experienced customer criticism and denouncing. Several care workers had encountered violent behaviour, threats and sexual harassment from customers. Workplace bullying took place at workplaces. Care workers were more often subject to criticism and denouncing by their co-workers than by their supervisors. Many had experienced situations where their supervisor had favoured other employees. The scarcity of staff increased work load. Many carried out paid overtime work, and some-times also unpaid overtime work. Thus, many care workers experienced contradictions between professional ethics and the lack the staff.

The general appreciation of elderly care was considered to be low. Most of the care workers estimated that municipal officers and politicians do not appreciate their work, or appreciate it very little. The “general public’s” appreciation was also considered to be low by many care workers. The positive aspect was that the care workers personally appreciated their own work. Appreciation was considered to be gained from customers and co-workers. Enjoying the little things in life, discussions with co-workers, enjoying quietness, hobbies and sports were of the most help in the recovery from work.

The work involved several encouraging factors. Customers were an important resource in work. The desire to help people was the main reason for choosing to work in the care sector. Other general reasons were to obtain a profession, varied work duties and a personal calling. Many considered good customer relationships and customers’ gratitude to be important. Encountering customers was also con-sidered to be meaningful. The work content, working community and secured income were also important. A common maintainer of occupational satisfaction was the organisation culture.

Most of the care workers agreed that technology is aimed to be used too much to replace human interaction in elderly care. They did not consider that the use of technology would provide more time to operate with the customers. The increa-sing amount of technology was not, however, considered a threat in losing their jobs. The necessity of technology is understood, when it corresponds to its purpose, is easy to use, flexible and operates without problems. Care workers were ho-ping that electronic data logging would be developed to be more flexible, and different software would be more compatible with each other. At the moment, it was considered that many spend a lot of their working hours logging data on computers.

The awareness and usability of 24 different safety devices, systems and services in the care workers’ own work and as facilitators and safety support in the eve-ryday life of the elderly, were enquired from the care workers. The use of the devi-ces was seen to have potential. The devices and services were stated to be better for the facilitation of the everyday life and safety of elderly people rather than in the care workers’ own work.

On the basis of free-form answers, the care workers were particularly concer-ned of the elderly people in home care. Some of the customers in home care are in such weak condition, that home care is no longer an appropriate location of care for them. Care workers hope for smaller care units, specialised units for e.g. cus-tomers with memory illnesses and more time for stimulating activities and going outdoors with the elderly people. It was hoped that the sizing of care workers would be specified as to who can be considered in the number of care workers. Aptitude tests were hoped to be included for people applying to work in the care sector.

The results indicated that care work with elderly people is loading in many ways. Thus, it raises astonishment as to why no changes have taken place. Year after year, similar results are obtained on the load of care work. The results provide additional light on the usability of technology in elderly care as well as the needs of development in caring for elderly people from the care workers’ perspectives.

The purpose is that the results of the study can be used in the development of the work of care workers operating in elderly care as well as in the development of services for the elderly. At a social level, monitoring and guidance is needed to achieve the objectives. In the same way, monitoring and limitations are required in working life, so that the load of care workers can be reduced.