"On hyvä olla siellä missä asiakkaatkin ovat" - Yleiset kirjastot sosiaalisessa mediassa
Joosela, Minna (2018)
2018
Informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Information Studies and Interactive Media
Viestintätieteiden tiedekunta - Faculty of Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-10-19
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201810262739
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201810262739
Tiivistelmä
Sosiaalisen median työkäyttö on viime vuosina arkipäiväistynyt kuntasektorilla. Yleiset kirjastot ovat nuorisotoimen ohella aktiivisimpia sosiaalisen median käyttäjiä.
Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää suomalaisissa yleisissä kirjastoissa työskentelevien kirjastoammattilaisten suhtautumista sosiaalisen median käyttöön: millä tavoin he käyttävät sosiaalista mediaa työssään, miten sosiaalisen median käyttö on organisoitu kirjastoissa sekä millaisia haasteita ja hyötyjä sen käyttöön liittyy. Tutkimuksen tavoitteena oli luoda kokonaiskuva sosiaalisen median käytön tilasta yleisissä kirjastoissa.
Tutkimuksen aineisto kerättiin yleisten kirjastojen sosiaalisesta mediasta vastaaville henkilöille suunnatulla sähköisellä kyselylomakkeella keväällä 2014. Linkki kyselyyn lähetettiin kahdellekymmenelle yleiselle kirjastolle ympäri Suomen. Kyselyyn vastasi määräaikaan mennessä 14 kirjastoammattilaista 13:sta kirjastosta. Aineisto analysoitiin jakaumia kuvailemalla. Tuloksia on vertailtu aiempaan aiheeseen liittyvään tutkimukseen.
Tutkimustulosten perusteella kirjastojen sosiaalisen median käyttö on vakiintunutta. Sosiaalisen median käyttö on osa kirjastoammattilaisten työnkuvaa. Käytetyimmät sosiaalisen median palvelut olivat Facebook, blogit, YouTube ja Twitter. Sosiaalista mediaa hyödynnettiin eniten tiedottamiseen, lukuvinkkien jakamiseen sekä viestintään asiakkaiden kanssa. Sisältöä kirjastojen sosiaalisen median kanaviin tuotettiin viikoittain. Sosiaalisen median kanavien ylläpito oli kirjastoissa yleensä muutaman henkilön tai tiettyjen tiimien vastuulla.
Sosiaalisen median käytön haasteita ovat palveluiden kaupallistuminen ja kirjastojen näkyvyyden heikkeneminen palveluissa, resurssien puute, vähäinen vuorovaikutus käyttäjien kanssa sekä sometyön yksinäisyys. Kirjastoammattilaiset kaipasivat muiden kollegoiden tukea ja osallistumista sosiaalisen median parissa työskentelyyn. Kirjastojen sosiaalisen median strategiatyö on vasta aluillaan. Tutkimushetkellä sosiaalisen median strategia oli laadittu vain kahdessa kirjastossa. Haasteista huolimatta sosiaalinen media on vakiinnuttanut paikkansa kirjastoissa. Kirjastoammattilaiset ovat motivoituneita työskentelemään sosiaalisen median parissa myös tulevaisuudessa.
Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää suomalaisissa yleisissä kirjastoissa työskentelevien kirjastoammattilaisten suhtautumista sosiaalisen median käyttöön: millä tavoin he käyttävät sosiaalista mediaa työssään, miten sosiaalisen median käyttö on organisoitu kirjastoissa sekä millaisia haasteita ja hyötyjä sen käyttöön liittyy. Tutkimuksen tavoitteena oli luoda kokonaiskuva sosiaalisen median käytön tilasta yleisissä kirjastoissa.
Tutkimuksen aineisto kerättiin yleisten kirjastojen sosiaalisesta mediasta vastaaville henkilöille suunnatulla sähköisellä kyselylomakkeella keväällä 2014. Linkki kyselyyn lähetettiin kahdellekymmenelle yleiselle kirjastolle ympäri Suomen. Kyselyyn vastasi määräaikaan mennessä 14 kirjastoammattilaista 13:sta kirjastosta. Aineisto analysoitiin jakaumia kuvailemalla. Tuloksia on vertailtu aiempaan aiheeseen liittyvään tutkimukseen.
Tutkimustulosten perusteella kirjastojen sosiaalisen median käyttö on vakiintunutta. Sosiaalisen median käyttö on osa kirjastoammattilaisten työnkuvaa. Käytetyimmät sosiaalisen median palvelut olivat Facebook, blogit, YouTube ja Twitter. Sosiaalista mediaa hyödynnettiin eniten tiedottamiseen, lukuvinkkien jakamiseen sekä viestintään asiakkaiden kanssa. Sisältöä kirjastojen sosiaalisen median kanaviin tuotettiin viikoittain. Sosiaalisen median kanavien ylläpito oli kirjastoissa yleensä muutaman henkilön tai tiettyjen tiimien vastuulla.
Sosiaalisen median käytön haasteita ovat palveluiden kaupallistuminen ja kirjastojen näkyvyyden heikkeneminen palveluissa, resurssien puute, vähäinen vuorovaikutus käyttäjien kanssa sekä sometyön yksinäisyys. Kirjastoammattilaiset kaipasivat muiden kollegoiden tukea ja osallistumista sosiaalisen median parissa työskentelyyn. Kirjastojen sosiaalisen median strategiatyö on vasta aluillaan. Tutkimushetkellä sosiaalisen median strategia oli laadittu vain kahdessa kirjastossa. Haasteista huolimatta sosiaalinen media on vakiinnuttanut paikkansa kirjastoissa. Kirjastoammattilaiset ovat motivoituneita työskentelemään sosiaalisen median parissa myös tulevaisuudessa.