Liiketoimintasiirto konsernirakenteen suunnittelun välineenä
Korkeavuori, Olli (2018)
2018
Kauppatieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Business Studies
Johtamiskorkeakoulu - Faculty of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-10-18
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201810192726
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201810192726
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielman aiheena on liiketoimintasiirto konsernirakenteen suunnittelun välineenä. Liiketoimintasiirtoa tarkastellaan erityisesti konsernin verosuunnittelun näkökulmasta.
Liiketoimintasiirrolla tarkoitetaan elinkeinoverolain 52 d §:n mukaan järjestelyä, jossa osakeyhtiö (siirtävä yhtiö) luovuttaa joko kaikki taikka yhteen tai useampaan liiketoimintakokonaisuuteensa kohdistuvat varat, siirtyviin varoihin kohdistuvat velat ja siirtyvään toimintaan kohdistuvat varaukset siirtyvää toimintaa jatkavalle osakeyhtiölle (vastaanottava yhtiö) saaden vastikkeeksi vastaanottavan yhtiön liikkeeseen laskemia uusia osakkeita tai sen hallussa olevia omia osakkeita. Tutkielmassa selvitetään EVL 52 d §:n soveltamisedellytykset vallitsevan oikeustilan mukaan.
Yrityksen toimintaympäristö voi muuttua monesta syystä, mikä voi johtaa epätarkoituksenmukaiseen omistus- tai toimintarakenteeseen. Tästä syystä voi olla yhtiön kannalta järkevää muokata yhtiörakennetta niin, että se palvelee yhtiön tavoitteita parhaalla mahdollisella tavalla. Tutkimuksen pääpaino on verotuksellisten seikkojen tunnistamisessa konsernirakenteen muutostilanteissa käytettäessä liiketoimintasiirtoa rakenteen muokkaamisen välineenä.
Tutkielmassa todetaan, että liiketoimintasiirtoon liittyvät ongelmatilanteet liittyvät pääsääntöisesti liiketoimintakokonaisuuden määrittämiseen ja liiketaloudellisen syyn tulkintaan. Jos yritysjärjestelylle ei ole liiketaloudellista syytä, voi se johtaa olettamaan, että järjestelyn tarkoitus on veron kiertäminen tai veron välttäminen. Se, että järjestelylle ei ole liiketaloudellista syytä, ei kuitenkaan johda automaattisesti EVL 52 h §:n soveltamiseen, vaan asia on aina tutkittava tapauskohtaisesti.
Liiketoimintasiirrolla tarkoitetaan elinkeinoverolain 52 d §:n mukaan järjestelyä, jossa osakeyhtiö (siirtävä yhtiö) luovuttaa joko kaikki taikka yhteen tai useampaan liiketoimintakokonaisuuteensa kohdistuvat varat, siirtyviin varoihin kohdistuvat velat ja siirtyvään toimintaan kohdistuvat varaukset siirtyvää toimintaa jatkavalle osakeyhtiölle (vastaanottava yhtiö) saaden vastikkeeksi vastaanottavan yhtiön liikkeeseen laskemia uusia osakkeita tai sen hallussa olevia omia osakkeita. Tutkielmassa selvitetään EVL 52 d §:n soveltamisedellytykset vallitsevan oikeustilan mukaan.
Yrityksen toimintaympäristö voi muuttua monesta syystä, mikä voi johtaa epätarkoituksenmukaiseen omistus- tai toimintarakenteeseen. Tästä syystä voi olla yhtiön kannalta järkevää muokata yhtiörakennetta niin, että se palvelee yhtiön tavoitteita parhaalla mahdollisella tavalla. Tutkimuksen pääpaino on verotuksellisten seikkojen tunnistamisessa konsernirakenteen muutostilanteissa käytettäessä liiketoimintasiirtoa rakenteen muokkaamisen välineenä.
Tutkielmassa todetaan, että liiketoimintasiirtoon liittyvät ongelmatilanteet liittyvät pääsääntöisesti liiketoimintakokonaisuuden määrittämiseen ja liiketaloudellisen syyn tulkintaan. Jos yritysjärjestelylle ei ole liiketaloudellista syytä, voi se johtaa olettamaan, että järjestelyn tarkoitus on veron kiertäminen tai veron välttäminen. Se, että järjestelylle ei ole liiketaloudellista syytä, ei kuitenkaan johda automaattisesti EVL 52 h §:n soveltamiseen, vaan asia on aina tutkittava tapauskohtaisesti.