Motivoinnin vaikutuksia kuudesluokkalaisten kirjoittamiin kertomuksiin
Kyösti, Jutta (2018)
2018
Suomen kielen tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Finnish Language
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-10-11
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201810192724
http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201810192724
Tiivistelmä
Tampereen yliopisto
Viestintätieteiden tiedekunta
Filosofian maisteri
KYÖSTI, JUTTA: Motivoinnin vaikutuksia kuudesluokkalaisten kirjoittamiin kertomuksiin
Pro gradu -tutkielma, 77 sivua
Syksy 2018
________________________________________________________________________________
Motivaation vaikutusta kirjoittamiseen ja mihin tahansa tekemiseen voidaan pitää kiistattomana tosiasiana. Koululaisten motivoinnista on kuitenkin olemassa verrattain vähän tutkimusta. Oman tutkimukseni tavoitteena on ollut selvittää, onko motivoinnilla vaikutusta oppilaiden kirjoittamiin kertomuksiin. Analyysissa on kiinnitetty huomiota muutamiin eri osa-alueisiin, joita ovat seuraavat: tekstin pituus, kirjoittamiseen käytetty aika, tiettyjen virhetyyppien esiintyvyys, lauserakenteen kompleksisuus ja kirjoitelmien positiiviset piirteet.
Tutkimukseni aineisto koostuu erään tamperelaisen koulun kuudennen luokan kirjoittamista teksteistä. Oppilaat ovat kirjoittaneet kaksi erillistä kertomusta kahdella eri kerralla, ja analyysini koostuu näiden tekstien vertailusta. Analyysimenetelminä on käytetty virheanalyysia, kompleksisuusindeksien laskemiseen soveltuvaa työkalua sekä positiivisten piirteiden luokitteluun tarkoitettua piirreanalyysia. Ennen jälkimmäisen tekstin kirjoittamista oppilaita on pyritty motivoimaan erilaisin keinoin, ja työni tarkoitus on ollut selvittää, onko motivoinnilla saatu aikaan muutoksia tutkittuihin tekstin piirteisiin.
Tulosten valossa motivoinnilla on suurin vaikutus kirjoittamiseen käytettyyn aikaan ja kirjoitelmien pituuteen. Sanamäärinä laskettuna tekstien pituus on keskimäärin tuplaantunut jälkimmäisellä kirjoituskerralla, ja jokainen oppilas on käyttänyt kirjoittamiseen enemmän aikaa kuin ensimmäisellä kerralla. Jälkimmäisissä teksteissä esiintyy myös huomattavasti ensimmäisiä tekstejä enemmän havainnollisuutta, yllätyksellisyyttä ja ilmaisun rikkautta. Virheisiin sanarajoissa tai monikon kolmannen persoonan kongruenssissa motivoinnilla ei ole ollut positiivista vaikutusta. Lisäksi epäloogisuuksia löytyy hieman useammasta motivoinnin jälkeen kirjoitetusta tekstistä verrattuna ennen motivointia kirjoitettuihin teksteihin. Jälkimmäisissä teksteissä sekä matalimmat että korkeimmat kompleksisuusindeksit ovat kuitenkin sulaneet pois ja hajonta on kaventunut. Motivoinnin positiiviset vaikutukset näkyvätkin kuudesluokkalaisten kirjoittamissa teksteissä ensisijaisesti nimenomaan sisällöllisten vahvuuksien lisääntymisenä.
Viestintätieteiden tiedekunta
Filosofian maisteri
KYÖSTI, JUTTA: Motivoinnin vaikutuksia kuudesluokkalaisten kirjoittamiin kertomuksiin
Pro gradu -tutkielma, 77 sivua
Syksy 2018
________________________________________________________________________________
Motivaation vaikutusta kirjoittamiseen ja mihin tahansa tekemiseen voidaan pitää kiistattomana tosiasiana. Koululaisten motivoinnista on kuitenkin olemassa verrattain vähän tutkimusta. Oman tutkimukseni tavoitteena on ollut selvittää, onko motivoinnilla vaikutusta oppilaiden kirjoittamiin kertomuksiin. Analyysissa on kiinnitetty huomiota muutamiin eri osa-alueisiin, joita ovat seuraavat: tekstin pituus, kirjoittamiseen käytetty aika, tiettyjen virhetyyppien esiintyvyys, lauserakenteen kompleksisuus ja kirjoitelmien positiiviset piirteet.
Tutkimukseni aineisto koostuu erään tamperelaisen koulun kuudennen luokan kirjoittamista teksteistä. Oppilaat ovat kirjoittaneet kaksi erillistä kertomusta kahdella eri kerralla, ja analyysini koostuu näiden tekstien vertailusta. Analyysimenetelminä on käytetty virheanalyysia, kompleksisuusindeksien laskemiseen soveltuvaa työkalua sekä positiivisten piirteiden luokitteluun tarkoitettua piirreanalyysia. Ennen jälkimmäisen tekstin kirjoittamista oppilaita on pyritty motivoimaan erilaisin keinoin, ja työni tarkoitus on ollut selvittää, onko motivoinnilla saatu aikaan muutoksia tutkittuihin tekstin piirteisiin.
Tulosten valossa motivoinnilla on suurin vaikutus kirjoittamiseen käytettyyn aikaan ja kirjoitelmien pituuteen. Sanamäärinä laskettuna tekstien pituus on keskimäärin tuplaantunut jälkimmäisellä kirjoituskerralla, ja jokainen oppilas on käyttänyt kirjoittamiseen enemmän aikaa kuin ensimmäisellä kerralla. Jälkimmäisissä teksteissä esiintyy myös huomattavasti ensimmäisiä tekstejä enemmän havainnollisuutta, yllätyksellisyyttä ja ilmaisun rikkautta. Virheisiin sanarajoissa tai monikon kolmannen persoonan kongruenssissa motivoinnilla ei ole ollut positiivista vaikutusta. Lisäksi epäloogisuuksia löytyy hieman useammasta motivoinnin jälkeen kirjoitetusta tekstistä verrattuna ennen motivointia kirjoitettuihin teksteihin. Jälkimmäisissä teksteissä sekä matalimmat että korkeimmat kompleksisuusindeksit ovat kuitenkin sulaneet pois ja hajonta on kaventunut. Motivoinnin positiiviset vaikutukset näkyvätkin kuudesluokkalaisten kirjoittamissa teksteissä ensisijaisesti nimenomaan sisällöllisten vahvuuksien lisääntymisenä.