Allopurinol and risk of benign prostatic hyperplasia in a Finnish population-based cohort
Kukko, Ville (2018)
Kukko, Ville
2018
Lääketieteen lisensiaatin tutkinto-ohjelma - Licentiate's Degree Programme in Medicine
Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta - Faculty of Medicine and Life Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-05-31
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201810102662
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201810102662
Kuvaus
Tutkielmaan liittyvät artikkelit / Articles related to the thesis: Allopurinol and risk of benign prostatic hyperplasia in a Finnish population-based cohort. Prostate Cancer Prostatic Diseases. 2018 Sep;21(3):373-378. doi: 10.1038/s41391-017-0031-8
Allopurinolilääkityksellä yhteys eturauhasen hyvänlaatuisen liikakasvun riskin pienentymiseen. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim, 2018;134(19):1961
Allopurinolilääkityksellä yhteys eturauhasen hyvänlaatuisen liikakasvun riskin pienentymiseen. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim, 2018;134(19):1961
Tiivistelmä
Hyperurikemiaan liittyvän oksidatiivisen stressin on esitetty edistävän prostatan hyvänlaatuista liikakasvua (BPH). Ei tiedetä, olisiko antihyperurikemisella lääkityksellä vaikutusta BPH riskiin. Tutkimme BPH:n ja antihyperurikemisen allopurinolin käytön yhteyttä.
Kohortin muodostavat 74,745 miestä, jotka on alun perin identifioitu suomalaiseen eturauhassyövän seulontatutkimukseen (FinRSPC). Suljimme pois miehet, joilla oli BPH seurannan alussa. Käytimme Cox:n regressiomallia verrataksemme BPH lääkityksen, diagnoosin tai leikkauksen riskiä allopurinolin käytön mukaan. Lääkekäyttöä analysoitiin aikariippuvaisena muuttujana minimoidaksemme kuolemattomuusharhan vaikutusta.
Allopurinolin käyttäjillä oli ei-käyttäjiä pienempi riski kaikille BPH päätetapahtumille: monivakioidussa analyysissä BPH lääkityksen (HR 0.81; 95% CI 0.75-0.88), kirjatun BPH diagnoosin (HR 0.78; 95% CI 0.71-0.86) ja BPH leikkauksen (HR 0.67; 95% CI 0.58-0.76) riskit olivat alhaisemmat ei-käyttäjiin verrattuna. Painoindeksi (BMI) muokkasi riskisuhdetta; allopurinolin käyttö oli yhteydessä madaltuneeseen BPH riskiin vain miehillä, joiden painoindeksi oli tutkimusväestön mediaanin (27,3 kg/m2) yläpuolella; interaktioiden p-arvo < 0.05 kaikille päätetapahtumille.
Mahdollinen selitys voisi olla antihyperurikemisen allopurinolin antioksidatiivinen vaikutus tai ksantiinioksidaasientsyymin toiminnan esto.
Kohortin muodostavat 74,745 miestä, jotka on alun perin identifioitu suomalaiseen eturauhassyövän seulontatutkimukseen (FinRSPC). Suljimme pois miehet, joilla oli BPH seurannan alussa. Käytimme Cox:n regressiomallia verrataksemme BPH lääkityksen, diagnoosin tai leikkauksen riskiä allopurinolin käytön mukaan. Lääkekäyttöä analysoitiin aikariippuvaisena muuttujana minimoidaksemme kuolemattomuusharhan vaikutusta.
Allopurinolin käyttäjillä oli ei-käyttäjiä pienempi riski kaikille BPH päätetapahtumille: monivakioidussa analyysissä BPH lääkityksen (HR 0.81; 95% CI 0.75-0.88), kirjatun BPH diagnoosin (HR 0.78; 95% CI 0.71-0.86) ja BPH leikkauksen (HR 0.67; 95% CI 0.58-0.76) riskit olivat alhaisemmat ei-käyttäjiin verrattuna. Painoindeksi (BMI) muokkasi riskisuhdetta; allopurinolin käyttö oli yhteydessä madaltuneeseen BPH riskiin vain miehillä, joiden painoindeksi oli tutkimusväestön mediaanin (27,3 kg/m2) yläpuolella; interaktioiden p-arvo < 0.05 kaikille päätetapahtumille.
Mahdollinen selitys voisi olla antihyperurikemisen allopurinolin antioksidatiivinen vaikutus tai ksantiinioksidaasientsyymin toiminnan esto.