Elämän avaimia etsimässä : rodullistettujen nuorten kokemuksia Ohjaamon palveluista

Abstract

Tämän pro gradu -tutkielman tavoite on tuottaa tietoa maahanmuuttajataustaisten nuorten palvelukokemuksista Ohjaamo Helsingissä. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisia merkityksiä rodullistetut nuoret antavat Ohjaamon palveluille oman elämänsä kannalta. Tutkimuksen avulla haluan myös selvittää, miten näiden nuorten koulutuksen ja työelämän parissa tapahtuvia siirtymiä ohjataan ja mitä se kertoo nuoriin kohdistuvasta yhteiskunnallisesta hallinnasta. Työssä tarkastelen myös sitä, miten Ohjaamon palvelut edesauttavat lisäämään heidän osallisuuttaan suomalaiseen kansalliseen yhteisöön.

Tutkimus on laadullinen ja sen aineisto on kerätty teemahaastattelujen avulla. Aineisto koostuu kymmenestä nuoren haastattelusta. Haastateltavista kuusi oli miehiä ja neljä naisia. Kaikki haastateltavat olivat 20–31-vuotiaita. Aineiston analyysimenetelmänä olen käyttänyt aineistolähtöistä sisällönanalyysia.

Koulutuksella ja työllä oli keskeinen asema nuorten puheessa. Nuoret ovat omaksuneet työmarkkinakansalaisen roolin, johon nuoria yhteiskunnallisissa koulutusta ja työtä koskevissa keskusteluissa hyvin voimakkaasti ohjataan. Kuitenkin työmarkkinoille pääsyä hankaloittavat monet asiat. Työelämässä nähtiin olevan syrjiviä käytäntöjä, jotka hankaloittavat työn saamista. Kielitaidolla ja sosiaalisilla verkostoilla nähtiin olevan keskeinen asema työmarkkinoille pääsemissä. Tulevaisuuden haaveet liittyivät monella koulutukseen ja työpaikan saamiseen. Omista työtä koskevista toiveista sekä haaveista oltiin valmiita luopumaan, sillä nuoret olivat tietoisia omasta hankalasta asemastaan työmarkkinoilla. Kuitenkin samalla nuorten puheista välittyi yrittäjämäinen eetos ja usko siihen, että oma asenteella on merkitystä. Aineistossa nuorten palvelukokemukset näyttäytyivät myönteisinä ja Ohjaamo oli paikkana nuorille merkityksellinen. Tärkeimpinä tekijöinä palvelukokemuksessa korostuivat riittävän ajan antaminen, välittävät ja aidosti kiinnostuneet työntekijät sekä monialainen ja koulutettu tiimi. Ohjaamon työntekijät nähtiin jopa olevan perheenjäsentä vastaavassa roolissa. Ennen kaikkea Ohjaamosta välittyi kuva matalan kynnyksen paikkana, johon nuori voi tulla erilaisten kysymysten ja avun tarpeiden kanssa ilman pelkoa väärässä paikassa olemisesta.

Tutkimus osallistuu nuoria ja nuorten siirtymiä koskevaan ajankohtaiseen yhteiskunnalliseen keskusteluun ja tuo tietoa palvelututkimuksen kentälle rodullistettujen nuorten palvelukokemuksista. Tutkimus tuo esiin kiinnostavalla tavalla jännitettä Ohjaamosta saatavan tuen ja palveluissa taustalla olevien institutionaalisten tavoitteiden välillä. Aineistossa on nähtävissä merkkejä Suomessa voimistuneesta uusliberalistisesta ajattelusta. Ohjaamolle asetetut tavoitteet liittyvät vahvasti nuorten työn saamiseen ja koulutukseen ohjaamiseen. Ohjaamossa nuorelle tarjotaan tukea elämäntilanteesta riippumatta. Silti samaan aikaan Ohjaamo työntää nuoria kohti työelämää ja pyrkii kasvattamaan nuorista normatiivisen ideaalin mukaisia työmarkkinakansalaisia. Yhteiskunnallinen osallisuus rodullistettujen nuoren kohdalla pelkistyy helposti vain työmarkkinakansalaisuudeksi.

ABSTRACT Searching for the keys of life – the experiences of racialized youth about the services of Ohjaamo Helsinki

The aim of this study is to generate new information about service experiences of young immigrants or second-generation immigrants using the services of Ohjaamo Helsinki (one-stop guidance center). The objective of the study is to investigate the meanings the racialized youth have given to the services in the context of their own lives. The study also researches how the society is regulating and governing the employment and educational transitions in the lives of these young people. Furthermore, I am investigating how the services of Ohjaamo are supporting young people to become as a part of the Finnish national community.

The study is qualitative, and the data has been collected using thematic interviews. The data consists of 10 interviews. 6 informants were men and 4 women. All of them were between 20 and 31 years old. As a method I have used the qualitative content analysis.

A big importance was given to education and employment in the discourses of these young people. They have adapted to a role of labour market citizens. It’s the same role that the society is guiding young people to assimilate. However, there are several factors that complicate the access to employment for these young people. They have experienced discrimination that has made it difficult for them to become employed. They stressed the importance of language skills and social networks. Many of the interviewees had a dream of a specific job or education. However, they were ready to give away these dreams as they were aware of their difficult position in the labour market. At the same time, there was an entrepreneurial ethos in their voices and faith that their own attitude matters. The service experiences of young people were mainly positive, and they saw Ohjaamo as a meaningful place. The most important factors of service experience were getting enough time for the appointment, caring and genuinely interested employees and a multidisciplinary and well-trained team. In some cases, the employees of Ohjaamo were considered as important persons as the family members. Above all, Ohjaamo was described as an easily accessible place to come with different questions and needs without a fear of being in the wrong place.

This study is contributing to the current societal discussions about life transitions of young people. It also generates new information about the service experiences of racialized youth, contributing to the field of service research. In an interesting way, the study introduces the tension between the support of Ohjaamo and the institutional objectives within the services provided. There is some evidence about neoliberal paradigm that has become stronger in Finland. The goals of Ohjaamo are mainly related to employment and education. The support is available regardless of the personal situations of clients. Yet, Ohjaamo is pushing their young clients towards working life while aiming to educate them to become normative and ideal labour market citizens. This means that societal participation of these racialized youth become reduced to cover simply labour market citizenship.