”Saako enää sanoa tytöksi ja pojaksi?” – Sukupuoli opettajan pedagogisessa ajattelussa
Niemelä, Kaisa (2018)
Niemelä, Kaisa
2018
Kasvatustieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-10-02
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201810082644
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201810082644
Tiivistelmä
Tämä tutkimus käsittelee peruskoulun opettajien sukupuolikäsityksiä ja sukupuoleen kohdistuvaa pedagogista ajattelua. Ilmiötä tarkastellaan laadullisen analyysin keinoin, opettajien omasta näkökulmasta käsin.
Teoreettisessa viitekehyksessä sukupuolta tarkastellaan eri näkökulmista, niin biologisena, psykologisena ja juridisena, kuin myös sosiaalisena, poliittisena ja historiallisena tietona. Johdatteluna omaan tutkimusaineistoon sukupuolta tarkastellaan myös koulukontekstissa, ensin koulun ja valtion asettamien sukupuolta koskevia tavoitteiden ja velvoitteiden valossa ja sitten koulun käytännössä toteutuvana kulttuurina. Sukupuolta koulussa tarkastellaan myös feministisen koulutustutkimuksen näkökulmasta, esitellen myös siihen kytkeytyvää feminististä pedagogiikkaa.
Empiirisen aineiston virikkeenä on havainto siitä, että koulun tavoittelema sukupuolinen tasa-arvo ja yhdenvertaisuus eivät näytä toteutuvan käytännössä toivotulla tavalla. Tutkimusaineistossa tätä ilmiötä pyritään selvittämään tuomalla esiin opettajien ajattelua aiheesta. Aineisto koostuu luokanopettajien ja aineenopettajien tuottamista kirjoitelmista. Tutkimusanalyysi on toteutettu fenomenografisella otteella, käsityksiä kategorisoiden.
Tulosten esittelyssä keskeistä on käsityksissä ilmenevien erojen ja samankaltaisuuksien kategorinen järjestäytyminen, muodostaen kuvan erilaisista sukupuoleen kohdistuvista näkökannoista. Tutkimuksen keskeiset tulokset käsittelevät opettajien käsityksiä sukupuolen olemuksesta, sen ilmenemisestä sekä siihen kohdistuvista pedagogisista ajatuksista.
Tuloksissa näkyy toisaalta halu ylläpitää perinteitä ja käsitys kaksiluokkaisesta sukupuolesta normaalina ja luonnollisena, mutta niissä ilmenee myös pyrkimystä muutokseen ja halua purkaa epäoikeudenmukaisia käytänteitä. Yleisesti ottaen sukupuolta koskeva termistö on laajentunut ja opettajilla on enemmän tietoa sukupuolen erilaisista ilmentymistä ja identiteettien kirjosta. Toisaalta myös bioessentialistinen ajattelu pitää vahvasti pintansa ja sukupuolitietous on osalla opettajista heikkoa ja päivittämätöntä. Huolta tuloksissa herättää myös se, että osa opettajista näkee koulun sukupuolta ja tasa-arvoa koskevat tavoitteet ja periaatteet mielipideasioina.
Tutkimusanalyysi on toteutettu tieteelliselle tutkimukselle kuuluvalla neutraalilla otteella, eli se on aineistolleen uskollinen. Teoriaosuudessa ja tulosten tarkastelussa on kuitenkin toteutettu taistelevan tutkimuksen periaatetta, eli esiin on tuotu yhteiskuntakriittisiä näkökulmia, joissa on hyödynnetty esimerkiksi feminististä koulutustutkimusta ja feminististä pedagogiikkaa käsitteleviä lähteitä. Tieteellistä hyvää käytäntöä noudattaen tämä aines on kuitenkin esitetty asianmukaisin viittein, eikä sitä voi sekoittaa tutkimustuloksiin.
Teoreettisessa viitekehyksessä sukupuolta tarkastellaan eri näkökulmista, niin biologisena, psykologisena ja juridisena, kuin myös sosiaalisena, poliittisena ja historiallisena tietona. Johdatteluna omaan tutkimusaineistoon sukupuolta tarkastellaan myös koulukontekstissa, ensin koulun ja valtion asettamien sukupuolta koskevia tavoitteiden ja velvoitteiden valossa ja sitten koulun käytännössä toteutuvana kulttuurina. Sukupuolta koulussa tarkastellaan myös feministisen koulutustutkimuksen näkökulmasta, esitellen myös siihen kytkeytyvää feminististä pedagogiikkaa.
Empiirisen aineiston virikkeenä on havainto siitä, että koulun tavoittelema sukupuolinen tasa-arvo ja yhdenvertaisuus eivät näytä toteutuvan käytännössä toivotulla tavalla. Tutkimusaineistossa tätä ilmiötä pyritään selvittämään tuomalla esiin opettajien ajattelua aiheesta. Aineisto koostuu luokanopettajien ja aineenopettajien tuottamista kirjoitelmista. Tutkimusanalyysi on toteutettu fenomenografisella otteella, käsityksiä kategorisoiden.
Tulosten esittelyssä keskeistä on käsityksissä ilmenevien erojen ja samankaltaisuuksien kategorinen järjestäytyminen, muodostaen kuvan erilaisista sukupuoleen kohdistuvista näkökannoista. Tutkimuksen keskeiset tulokset käsittelevät opettajien käsityksiä sukupuolen olemuksesta, sen ilmenemisestä sekä siihen kohdistuvista pedagogisista ajatuksista.
Tuloksissa näkyy toisaalta halu ylläpitää perinteitä ja käsitys kaksiluokkaisesta sukupuolesta normaalina ja luonnollisena, mutta niissä ilmenee myös pyrkimystä muutokseen ja halua purkaa epäoikeudenmukaisia käytänteitä. Yleisesti ottaen sukupuolta koskeva termistö on laajentunut ja opettajilla on enemmän tietoa sukupuolen erilaisista ilmentymistä ja identiteettien kirjosta. Toisaalta myös bioessentialistinen ajattelu pitää vahvasti pintansa ja sukupuolitietous on osalla opettajista heikkoa ja päivittämätöntä. Huolta tuloksissa herättää myös se, että osa opettajista näkee koulun sukupuolta ja tasa-arvoa koskevat tavoitteet ja periaatteet mielipideasioina.
Tutkimusanalyysi on toteutettu tieteelliselle tutkimukselle kuuluvalla neutraalilla otteella, eli se on aineistolleen uskollinen. Teoriaosuudessa ja tulosten tarkastelussa on kuitenkin toteutettu taistelevan tutkimuksen periaatetta, eli esiin on tuotu yhteiskuntakriittisiä näkökulmia, joissa on hyödynnetty esimerkiksi feminististä koulutustutkimusta ja feminististä pedagogiikkaa käsitteleviä lähteitä. Tieteellistä hyvää käytäntöä noudattaen tämä aines on kuitenkin esitetty asianmukaisin viittein, eikä sitä voi sekoittaa tutkimustuloksiin.