Kuntainvestoinnin diskursiivinen (de)legitimointi : case Sastamalan Vammalan uimahalli
Nieminen, Noora (2018)
2018
Hallintotieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Administrative Studies
Johtamiskorkeakoulu - Faculty of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-09-20
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201810022618
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201810022618
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa on perehdytty kuntainvestoinnista käytyyn legitimaatiokeskusteluun eli siihen, miten kuntainvestoinnille luodaan hyväksyttävyyttä ja hyväksymättömyyttä. Kunnat tekevät vuosittain investointeja miljoonilla euroilla tuottaakseen lakisääteisiä palveluja ja ylläpitääkseen alueensa elinvoimaa. Kunnat joutuvat kamppailemaan rajallisten resurssien ongelman kanssa, minkä vuoksi ne joutuvat tekemään jatkuvia valintoja erilaisten investointivaihtoehtojen välillä. Tästä syystä kuntien asukkaat, päättäjät ja virkamiehet keskustelevat intohimoisesti kuntien tulevista investointisuunnitelmista.
Aikaisemmissa kuntainvestointeihin liittyvissä tutkimuksissa on keskitytty erityisesti kuntainvestointipäätöksen jälkeisiin vaiheisiin ja investoinnin rahoitukseen. Tässä tutkimuksessa halutaan ymmärtää paremmin kuntainvestointipäätöstä edeltävää aikaa. Tätä on lähdetty tutkimaan perehtymällä siihen, miten kuntainvestoinnille luodaan legitimiteettiä tai delegitimiteettiä sanomalehtikirjoittelussa. Tutkimuksen teoreettisfilosofinen tausta koostuu legitimaation lisäksi sosiaalisesta konstruktionismista sekä diskurssiteoriasta.
Tämä laadullinen tutkimus kohdistui Sastamalan kaupungin Vammalan alueelle suunniteltuun uimahalliin. Aineisto koostui paikallislehti Tyrvään Sanomissa vuosina 1967–2017 ilmestyneistä teksteistä, jotka analysoitiin diskurssianalyysiin menetelmällä. Aineistosta tyypiteltiin käytettyjä legitimointistrategioita ja tunnistettiin syntyneitä legitimaatiodiskursseja.
Aineistosta löytyi viisi kuntainvestoinnin legitimaatiodiskurssia, jotka erottuivat käytettyjen legitimointistrategioiden ja ajallisen kontekstin mukaan omiksi diskursseikseen. Tulosten mukaan investoinnille luodaan legitimiteettiä erityisesti rationalisointistrategian avulla, mutta delegitimiteettiä rakennetaan useimmiten sekä rationalisoinnin että moralisoinnin strategioilla. Tulokset osoittivat myös ajallisen ja paikallisen kontekstin vaikuttavan keskustelijoiden legitimointistrategioiden käyttöön.
Aikaisemmissa kuntainvestointeihin liittyvissä tutkimuksissa on keskitytty erityisesti kuntainvestointipäätöksen jälkeisiin vaiheisiin ja investoinnin rahoitukseen. Tässä tutkimuksessa halutaan ymmärtää paremmin kuntainvestointipäätöstä edeltävää aikaa. Tätä on lähdetty tutkimaan perehtymällä siihen, miten kuntainvestoinnille luodaan legitimiteettiä tai delegitimiteettiä sanomalehtikirjoittelussa. Tutkimuksen teoreettisfilosofinen tausta koostuu legitimaation lisäksi sosiaalisesta konstruktionismista sekä diskurssiteoriasta.
Tämä laadullinen tutkimus kohdistui Sastamalan kaupungin Vammalan alueelle suunniteltuun uimahalliin. Aineisto koostui paikallislehti Tyrvään Sanomissa vuosina 1967–2017 ilmestyneistä teksteistä, jotka analysoitiin diskurssianalyysiin menetelmällä. Aineistosta tyypiteltiin käytettyjä legitimointistrategioita ja tunnistettiin syntyneitä legitimaatiodiskursseja.
Aineistosta löytyi viisi kuntainvestoinnin legitimaatiodiskurssia, jotka erottuivat käytettyjen legitimointistrategioiden ja ajallisen kontekstin mukaan omiksi diskursseikseen. Tulosten mukaan investoinnille luodaan legitimiteettiä erityisesti rationalisointistrategian avulla, mutta delegitimiteettiä rakennetaan useimmiten sekä rationalisoinnin että moralisoinnin strategioilla. Tulokset osoittivat myös ajallisen ja paikallisen kontekstin vaikuttavan keskustelijoiden legitimointistrategioiden käyttöön.