Uusi tilintarkastuslaki ja tilintarkastajien valvonnan muutos : tilintarkastajien näkemyksiä valvonnan muutoksista
Härmä-Mustonen, Satu-Vilma (2018)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
Härmä-Mustonen, Satu-Vilma
2018
Tilintarkastuksen ja arvioinnin maisteriohjelma - Master's Degree Programme in Auditing and Evaluation
Johtamiskorkeakoulu - Faculty of Management
Hyväksymispäivämäärä
2018-09-20
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201810012613
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201810012613
Tiivistelmä
Tilintarkastuslakien uudistus ja muutokset ovat ammatillisesti mielenkiintoinen ja ajankohtainen valinta. Tässä työssä käsitellään tilintarkastajien näkemyksiä muuttuneesta tilintarkastuslaista keskittyen valvontaan liittyneisiin muutoksiin. 1.1.2016 voimaan astunut lakiuudistus vaikutti koko kansalliseen tilintarkastusjärjestelmään tutkintouudistuksen kautta, sekä muutti tilintarkastajien valvontaa rakenteita myöden.
Työn tutkimusongelmana on tilintarkastuslain uudistus ja tästä aiheutuneet muutokset tilintarkastajien valvontaan. Varsinaiseksi päätutkimuskysymykseksi on asetettu, miten tilintarkastajat kokevat uuden tilintarkastuslain mukanaan tuomat valvonnan muutokset? Apukysymyksinä varsinaiselle päätutkimuskysymykselle ovat seuraavat: onko muuttunut tilintarkastajien valvonta vaikuttanut tilintarkastajan käytännön työhön ja millaisia ajatuksia muuttunut valvonta ja valvontajärjestelmä tilintarkastajissa herättävät? Tutkimuksen tavoitteena on tietysti vastata tutkimusongelmaan, mutta perimmäisenä tavoitteena on saada ajantasaista tietoa ammattilaisten suhtautumisesta lakimuutokseen.
Pro gradu -työn näkökulmaa voidaan arviointikirjallisuuden perusteella pitää pitkittäisvertailuna; nykyistä tilannetta verrataan aiemmin vallinneeseen. Kyseessä on yleisluonteisenomaisen katsauksen antava arviointitutkimus pitkittäisvertailuna toteutettuna. Haastattelukysymykset on esitetty viidelle KHT-auktorisoinnin suorittaneelle tilintarkastajalle käyttäen tutkimusmenetelmänä puolistrukturoitua lomakehaastattelua ja saatujen vastausten analysointiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Tämä pro gradu -työ on siis tutkimusperinteen kautta määriteltynä empiirinen laadullinen tutkimus fenomenologis-hermeneuttisen tutkimusperinteen mukaisesti.
Lakimuutos koettiin yleisellä tasolla pääasiassa positiivisesti, vähemmän onnistuneita osa-alueita löytyi myös. Valvonnan muutos koettiin yleisesti positiivisena ja valvonnan selkeytyminen sekä tasapuolistuminen koettiin hyvänä asiana alan kannalta. Myös kritiikkiä esitettiin ja on havaittavissa informaation asymmetriaa PRH:n ja tilitarkastajien välillä. Valvonnan muutoksien koettiin vaikuttaneen käytännön työhön lisääntyneenä työmääränä, erityisesti dokumentaation kautta. Erityisesti sanktioiden julkisuuteen liittyneet seikat herättivät kriittisiäkin ajatuksia.
Työn tutkimusongelmana on tilintarkastuslain uudistus ja tästä aiheutuneet muutokset tilintarkastajien valvontaan. Varsinaiseksi päätutkimuskysymykseksi on asetettu, miten tilintarkastajat kokevat uuden tilintarkastuslain mukanaan tuomat valvonnan muutokset? Apukysymyksinä varsinaiselle päätutkimuskysymykselle ovat seuraavat: onko muuttunut tilintarkastajien valvonta vaikuttanut tilintarkastajan käytännön työhön ja millaisia ajatuksia muuttunut valvonta ja valvontajärjestelmä tilintarkastajissa herättävät? Tutkimuksen tavoitteena on tietysti vastata tutkimusongelmaan, mutta perimmäisenä tavoitteena on saada ajantasaista tietoa ammattilaisten suhtautumisesta lakimuutokseen.
Pro gradu -työn näkökulmaa voidaan arviointikirjallisuuden perusteella pitää pitkittäisvertailuna; nykyistä tilannetta verrataan aiemmin vallinneeseen. Kyseessä on yleisluonteisenomaisen katsauksen antava arviointitutkimus pitkittäisvertailuna toteutettuna. Haastattelukysymykset on esitetty viidelle KHT-auktorisoinnin suorittaneelle tilintarkastajalle käyttäen tutkimusmenetelmänä puolistrukturoitua lomakehaastattelua ja saatujen vastausten analysointiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Tämä pro gradu -työ on siis tutkimusperinteen kautta määriteltynä empiirinen laadullinen tutkimus fenomenologis-hermeneuttisen tutkimusperinteen mukaisesti.
Lakimuutos koettiin yleisellä tasolla pääasiassa positiivisesti, vähemmän onnistuneita osa-alueita löytyi myös. Valvonnan muutos koettiin yleisesti positiivisena ja valvonnan selkeytyminen sekä tasapuolistuminen koettiin hyvänä asiana alan kannalta. Myös kritiikkiä esitettiin ja on havaittavissa informaation asymmetriaa PRH:n ja tilitarkastajien välillä. Valvonnan muutoksien koettiin vaikuttaneen käytännön työhön lisääntyneenä työmääränä, erityisesti dokumentaation kautta. Erityisesti sanktioiden julkisuuteen liittyneet seikat herättivät kriittisiäkin ajatuksia.