Yksi meistä vai joku muu? : suomalaisten sisä- ja ulkoryhmäluottamuksen erot ja selittäjät luottamuspelissä

Abstract

Vuoden 2015 pakolaiskriisi toi Eurooppaan ja myös Suomeen suuren joukon maahanmuuttajia. Tämä on herättänyt keskustelua ja huolta erityisesti islamin muodostamasta konkreettisesta ja symbolisesta uhasta. Maahanmuuttoaalto onkin vaikuttanut ihmisten asenteisiin ja luottamukseen instituutioita sekä muita ihmisiä kohtaan Euroopassa. Korkea yleistynyt luottamus sekä voimakas luottamus instituutioihin on yksi erityisesti Pohjoismaisille hyvinvointivaltioille ominainen piirre, joka osaltaan pitää yhteiskunnat kasassa, toimivina ja joustavina myös kriisien keskellä. Tämän vuoksi on oleellista tutkia luottamusta ja sen mahdollisia eroja sisä- ja ulkoryhmien jäseniä kohtaan juuri nyt, kun yhteiskunnan muutokset edellyttävät mukautumista ja luottamusta.

Tämä sosiaalipsykologian pro gradu -tutkielma keskittyy uskonnon perusteella muodostuvaan sisä- ja ulkoryhmäjaotteluun, jota käsitellään sosiaalisen identiteetin teorian kautta. Luottamusta sisä- ja ulkoryhmää kohtaan tutkittiin kokeellisella survey-kyselyyn sisällytetyllä luottamuspelillä. Kokeessa varioitiin kuvitteellisen vastapelaajan nimeä perinteisen suomalaisen nimen ja islamiin viittaavan nimen välillä. Kuvitteellisen vastapelaajan kannattamaa puoluetta varioitiin myös neljän suomalaisen puolueen osalta. Analyyseilla tarkasteltiin kuvitteellisen vastapelaajan nimeen tai poliittiseen kantaan perustuvia eroja luottamuksessa sisä- ja ulkoryhmien jäseniä kohtaan. Työssä tarkasteltiin myös, mitkä tekijät ennustavat luottamusta luottamuspelissä sisä- ja ulkoryhmän jäsenen kohdalla.

Aineistona käytettiin tammikuussa 2017 Disruption, Social Capital and Resilience: A longitudinal and comparative approach -hankkeessa kerätyn kyselyn Suomen osa-aineistoa. Menetelminä ryhmien välisten erojen osalta käytettiin epäparametrisia keskiarvovertailuja. Luottamuksen selittäjiä etsittiin logistisella regressioanalyysilla.

Keskiarvovertailuista selvisi, että suomalaiset luottavat enemmän perinteisen suomalaisen nimen omaavaan kuvitteelliseen vastapelaajaan kuin islamiin viittaavan nimen omaavaan. Suomalaiset myös luottavat poliittiset näkemykset kanssaan jakaviin vastapelaajiin enemmän. Näin ollen suomalaiset luottavat enemmän sisäryhmän kuin ulkoryhmän jäseniin ja sekä kuvitteellisen vastapelaajan nimi että puoluekanta ovat merkitseviä ennustajia ryhmien välisille eroille. Logistisessa regressioanalyysissä luottamusta sisäryhmän jäseneen selittivät koulutustaso, evankelisluterilaiseen kirkkoon kuuluminen ja luottamus instituutioihin. Luottamusta ulkoryhmän jäseneen selittivät sen sijaan vastaajan ikä, evankelisluterilaiseen kirkkoon kuuluminen ja ennakkoluuloiset asenteet. Tulokset viittaavat siihen, että luottamus on selitettävissä osin eri tekijöillä ryhmäjäsenyyksistä riippuen. Tämä on tärkeä pitää mielessä, kun pohditaan, miten korkeaa yleistynyttä luottamusta pyritään Suomessa ylläpitämään jatkossakin väestön muuttuessa heterogeenisemmäksi. Tutkimuksen tuloksia on mahdollista käyttää pohjana soveltavammalle jatkotutkimukselle.