Key Elements that Enable Leaders to Foster Creativity in Virtual Work
Humala, Iris (2018)
Humala, Iris
Tampere University Press
2018
Kasvatustiede, ammattikasvatus - Education, Vocational Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2018-10-27
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-0833-9
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-0833-9
Tiivistelmä
Tämä väitöskirjatutkimus tarkastelee keskeisiä elementtejä, jotka antavat johtajille mahdollisuuksia edistää luovuutta virtuaalisissa työympäristöissä. Tutkimus tuottaa kontribuutiota tieteelliseen keskusteluun lisäämällä ymmärrystä johtamisen ja luovuuden välisistä yhteyksistä virtuaalisessa työssä. Artikkeliväitöskirja koostuu neljästä osajulkaisusta (tutkimukset 1-4). Väitöskirja käsittää käsitteellisen ja empiirisen osan, joista kumpaankin kuuluu kaksi tutkimusta. Tutkimuksessa on sovellettu pääasiassa laadullisen tutkimuksen lähestymistapaa. Tutkimuksessa on lisäksi yhdistetty liiketoimintaan ja kasvatustieteelliseen tutkimukseen liittyviä teoreettisia näkökulmia tutkimusaiheen ymmärryksen sekä tulosten laadun ja luotettavuuden lisäämiseksi.
Tutkimuskirjallisuuden pohjalta toteutettu tutkimus 1 on kuvaileva, tulkitseva käsiteanalyysi, joka selkeytti väitöstutkimuksen keskeisiä käsitteitä—virtuaalista työtä, luovuutta ja johtajuutta—ja määritti niiden välisiä yhteyksiä. Tutkimus 1 tuotti keskeisistä käsitteistä koostuvan käsitekartan ja määritteli luovuutta edistävän johtamisen virtuaalisessa työssä. Sen tulokset osoittavat, että virtuaalisessa työssä tehokkaasti luovuutta edistävät johtajat ymmärtävät virtuaalisuuden monitahoisen, moniulotteisen ja monitasoisen olemuksen sekä virtuaalisen ja kasvokkaisen vuorovaikutuksen roolit organisaatioiden sisäisessä ja ulkoisessa yhteistyössä. Tämäntyyppinen johtajuus ammentaa tietämystä vuorovaikutusta ja yhteisöllistä luovuutta tukevista johtajuuden lähestymistavoista, ymmärtää ihmisten välisen vuorovaikutuksen merkityksen virtuaalisessa työssä ja tiedostaa keinoja vuorovaikutuksen hyödyntämiseen.
Tutkimus 2 paneutui väitöstutkimuksen filosofisiin perusteisiin ja tarkasteli, miten heterarkia ontologisena sitoumuksena soveltuu luovuutta edistävän johtamiseen virtuaalisessa työssä. Tulosten mukaan heterarkinen ontologinen sitoumus sopii luovuuteen liittyvän virtuaaliseen työhön. Heterarkia voi auttaa johtajia ymmärtämään paremmin ja kokonaisvaltaisesti oman roolinsa virtuaalisessa verkottuneessa työssä, kehittämään kannustavan orkestroinnin kykyjään, tukemaan työntekijöiden luovuutta sekä kehittämään toimivaa organisaatiokulttuuria. Kolme keskeistä luovuutta edistävää johtamisen haastetta—virtuaalisuuden ymmärtäminen verkottuneena kontekstina, virtuaalisen ajattelutavan kehittäminen ja kehittymistä korostavan merkityksellisen työn johtaminen—sekä kaksi heterarkiaan liittyvää johtamisen ominaisuutta—hajautettu valta työn orkestroinnissa ja toisiaan tukeva keskinäinen vuorovaikutus ovat tulosten mukaan hyvin vahvasti yhteydessä toisiinsa.
Tutkimus 3 tarkasteli startup-yrityksessä (a) avainhenkilöiden kokemuksia virtuaalisen työn johtamisen haasteista, jotka liittyivät luovuutta edistävään johtamiseen ja yhteistyöhön sekä näihin kokemuksiin liittyneitä merkityksiä ja (b) tarpeellisia keinoja, joilla haastateltavien mielestä näihin haasteisiin vastataan. Tämä tapaustutkimus kohdistui yhteen kansainvälisellä kestävän kehityksen teknologia-alalla toimivaan alkuvaiheen startup-yritykseen. Tulosten perusteella startup-yrityksessä kollektiivista luovuutta tukeva, jämäkkä ja valmentava johtaminen luo mahdollisuuksia edistää luovuutta sekä parantaa liiketoiminnan ennakointia ja päätöksentekoa kohti yhä parempaa asiakasuskollisuutta.
Tutkimuksessa 4 kehitettiin monitapaustutkimuksessa kerättyyn empiiriseen aineistoon pohjautuva kuvaileva typologia, joka kuvasi johtamisen toteutumista virtuaalisessa työssä neljässä eri tyyppisessä yrityksessä. Tutkimus 4 tukee nykysuuntauksen mukaista, yhteisöllisyyttä korostavaa liiketoiminnan johtamiskäsitystä (tyyppi B) erityisesti nykyisissä globaalisti toimivissa verkostoissa ja edistyneissä teknologisissa toimintaympäristöissä. Yhteisöllisyyttä korostava johtajuus sisäistää virtuaalisen ajattelutavan. Tällaisen johtajuuden tyypillisiä piirteitä ovat yhteiset arvot, merkityksellinen työ, kollektiivinen älykkyys, asioiden tietoinen pohdinta, läpinäkyvyys, valmentava, esimerkkiä näyttävä ja mahdollisuuksia tarjoava johtaminen, tehokas monikanavainen vuorovaikutus sekä jämäkkyys.
Tutkimustulosten pohjalta tutkijana väitän valmentavan, hajautetun johtamiskulttuurin auttavan johtajia edistämään virtuaalista työtä tekevien ihmisten luovuutta. Tällaisessa johtamiskulttuurissa ihmisiä valmennetaan edistymään, heidän ammatillista kasvuaan tuetaan, johdetaan hajautetusti esimerkkiä antaen sekä rohkaistaan yhteisölliseen luovuuteen. Valmentavaan ja hajautettuun johtamiseen vaikuttavat keskeiset tekijät virtuaalisessa työssä ovat: (a) virtuaalisen ajattelutavan sisäistäminen tukemaan monimuotoista tiedolla johtamista, (b) kollektiivisen älykkyyden arvostaminen kriittisten pohdintojen ja kokeilujen kasvualustana, ja (c) sosiaalisia siteitä vahvistavien taitojen, työkalujen ja tilojen kehittäminen oppimista ja kasvua varten. Virtuaalisen ajattelutavan sisäistänyt johtaja käsittää virtuaalisuuden verkottuneena toimintaympäristönä. Hän ymmärtää johtamisen ja kontekstin välisen kytköksen sekä tiedostaa, että teknologian soveltaminen sekä luovuutta, yhteistyötä ja tuottavuutta multimedian hyödyntämisessä korostava näkemys on välttämätöntä yhdistää toisiinsa. Kollektiivisen älykkyyden arvostaminen kiinnittyy jaettuun valtaan ja vastuuseen sekä kiinnittää huomiota tiedolla johtamiseen, taitavaan rekrytointiin ja perehdytykseen, kriittiseen pohdintaan ja kokeilemiseen sekä keskittyy ihmisiin ja ihmisten keskinäisen mikrovuorovaikutuksen ilmapiiriin. Johtajat, jotka pitävät huolta työntekijöistään, viestivät heidän kanssaan aktiivisesti ja monikanavaisesti ja tulevat näkyviksi työntekijöilleen ja yhteistyökumppaneilleen, ovat kyvykkäämpiä kehittämään sosiaalisia siteitä ja siten edistämään luovuutta virtuaalisessa työssä.
Tämä väitöstutkimus vahvistaa käsitystä teoreettisen pluralismin hyödyistä kehitettäessä tulevaisuudessa johtamisen teoriaa, joka edistää luovuutta virtuaalisessa työssä. Tutkimustulosten perusteella johtajat, jotka kannattavat humanistisia arvoja pitämällä huolta ihmisistä ja tarjoamalla heille uusia mahdollisuuksia, edistävät työnteon merkityksellisyyttä ja ammatillista kasvua, ja jotka vaalivat kollektiivista luovuutta, voivat edistää yhteistä hyvää koko yhteiskunnassa.
Tutkimuskirjallisuuden pohjalta toteutettu tutkimus 1 on kuvaileva, tulkitseva käsiteanalyysi, joka selkeytti väitöstutkimuksen keskeisiä käsitteitä—virtuaalista työtä, luovuutta ja johtajuutta—ja määritti niiden välisiä yhteyksiä. Tutkimus 1 tuotti keskeisistä käsitteistä koostuvan käsitekartan ja määritteli luovuutta edistävän johtamisen virtuaalisessa työssä. Sen tulokset osoittavat, että virtuaalisessa työssä tehokkaasti luovuutta edistävät johtajat ymmärtävät virtuaalisuuden monitahoisen, moniulotteisen ja monitasoisen olemuksen sekä virtuaalisen ja kasvokkaisen vuorovaikutuksen roolit organisaatioiden sisäisessä ja ulkoisessa yhteistyössä. Tämäntyyppinen johtajuus ammentaa tietämystä vuorovaikutusta ja yhteisöllistä luovuutta tukevista johtajuuden lähestymistavoista, ymmärtää ihmisten välisen vuorovaikutuksen merkityksen virtuaalisessa työssä ja tiedostaa keinoja vuorovaikutuksen hyödyntämiseen.
Tutkimus 2 paneutui väitöstutkimuksen filosofisiin perusteisiin ja tarkasteli, miten heterarkia ontologisena sitoumuksena soveltuu luovuutta edistävän johtamiseen virtuaalisessa työssä. Tulosten mukaan heterarkinen ontologinen sitoumus sopii luovuuteen liittyvän virtuaaliseen työhön. Heterarkia voi auttaa johtajia ymmärtämään paremmin ja kokonaisvaltaisesti oman roolinsa virtuaalisessa verkottuneessa työssä, kehittämään kannustavan orkestroinnin kykyjään, tukemaan työntekijöiden luovuutta sekä kehittämään toimivaa organisaatiokulttuuria. Kolme keskeistä luovuutta edistävää johtamisen haastetta—virtuaalisuuden ymmärtäminen verkottuneena kontekstina, virtuaalisen ajattelutavan kehittäminen ja kehittymistä korostavan merkityksellisen työn johtaminen—sekä kaksi heterarkiaan liittyvää johtamisen ominaisuutta—hajautettu valta työn orkestroinnissa ja toisiaan tukeva keskinäinen vuorovaikutus ovat tulosten mukaan hyvin vahvasti yhteydessä toisiinsa.
Tutkimus 3 tarkasteli startup-yrityksessä (a) avainhenkilöiden kokemuksia virtuaalisen työn johtamisen haasteista, jotka liittyivät luovuutta edistävään johtamiseen ja yhteistyöhön sekä näihin kokemuksiin liittyneitä merkityksiä ja (b) tarpeellisia keinoja, joilla haastateltavien mielestä näihin haasteisiin vastataan. Tämä tapaustutkimus kohdistui yhteen kansainvälisellä kestävän kehityksen teknologia-alalla toimivaan alkuvaiheen startup-yritykseen. Tulosten perusteella startup-yrityksessä kollektiivista luovuutta tukeva, jämäkkä ja valmentava johtaminen luo mahdollisuuksia edistää luovuutta sekä parantaa liiketoiminnan ennakointia ja päätöksentekoa kohti yhä parempaa asiakasuskollisuutta.
Tutkimuksessa 4 kehitettiin monitapaustutkimuksessa kerättyyn empiiriseen aineistoon pohjautuva kuvaileva typologia, joka kuvasi johtamisen toteutumista virtuaalisessa työssä neljässä eri tyyppisessä yrityksessä. Tutkimus 4 tukee nykysuuntauksen mukaista, yhteisöllisyyttä korostavaa liiketoiminnan johtamiskäsitystä (tyyppi B) erityisesti nykyisissä globaalisti toimivissa verkostoissa ja edistyneissä teknologisissa toimintaympäristöissä. Yhteisöllisyyttä korostava johtajuus sisäistää virtuaalisen ajattelutavan. Tällaisen johtajuuden tyypillisiä piirteitä ovat yhteiset arvot, merkityksellinen työ, kollektiivinen älykkyys, asioiden tietoinen pohdinta, läpinäkyvyys, valmentava, esimerkkiä näyttävä ja mahdollisuuksia tarjoava johtaminen, tehokas monikanavainen vuorovaikutus sekä jämäkkyys.
Tutkimustulosten pohjalta tutkijana väitän valmentavan, hajautetun johtamiskulttuurin auttavan johtajia edistämään virtuaalista työtä tekevien ihmisten luovuutta. Tällaisessa johtamiskulttuurissa ihmisiä valmennetaan edistymään, heidän ammatillista kasvuaan tuetaan, johdetaan hajautetusti esimerkkiä antaen sekä rohkaistaan yhteisölliseen luovuuteen. Valmentavaan ja hajautettuun johtamiseen vaikuttavat keskeiset tekijät virtuaalisessa työssä ovat: (a) virtuaalisen ajattelutavan sisäistäminen tukemaan monimuotoista tiedolla johtamista, (b) kollektiivisen älykkyyden arvostaminen kriittisten pohdintojen ja kokeilujen kasvualustana, ja (c) sosiaalisia siteitä vahvistavien taitojen, työkalujen ja tilojen kehittäminen oppimista ja kasvua varten. Virtuaalisen ajattelutavan sisäistänyt johtaja käsittää virtuaalisuuden verkottuneena toimintaympäristönä. Hän ymmärtää johtamisen ja kontekstin välisen kytköksen sekä tiedostaa, että teknologian soveltaminen sekä luovuutta, yhteistyötä ja tuottavuutta multimedian hyödyntämisessä korostava näkemys on välttämätöntä yhdistää toisiinsa. Kollektiivisen älykkyyden arvostaminen kiinnittyy jaettuun valtaan ja vastuuseen sekä kiinnittää huomiota tiedolla johtamiseen, taitavaan rekrytointiin ja perehdytykseen, kriittiseen pohdintaan ja kokeilemiseen sekä keskittyy ihmisiin ja ihmisten keskinäisen mikrovuorovaikutuksen ilmapiiriin. Johtajat, jotka pitävät huolta työntekijöistään, viestivät heidän kanssaan aktiivisesti ja monikanavaisesti ja tulevat näkyviksi työntekijöilleen ja yhteistyökumppaneilleen, ovat kyvykkäämpiä kehittämään sosiaalisia siteitä ja siten edistämään luovuutta virtuaalisessa työssä.
Tämä väitöstutkimus vahvistaa käsitystä teoreettisen pluralismin hyödyistä kehitettäessä tulevaisuudessa johtamisen teoriaa, joka edistää luovuutta virtuaalisessa työssä. Tutkimustulosten perusteella johtajat, jotka kannattavat humanistisia arvoja pitämällä huolta ihmisistä ja tarjoamalla heille uusia mahdollisuuksia, edistävät työnteon merkityksellisyyttä ja ammatillista kasvua, ja jotka vaalivat kollektiivista luovuutta, voivat edistää yhteistä hyvää koko yhteiskunnassa.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4943]