Silmälääkkeiden ja yksityisten silmälääkäripalveluiden käyttö Savitaipale-tutkimusaineistossa vuosina 1994—2008
Taipale, Joonas (2018)
2018
Lääketieteen lisensiaatin tutkinto-ohjelma - Licentiate's Degree Programme in Medicine
Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta - Faculty of Medicine and Life Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-09-19
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201809252596
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201809252596
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää silmälääkkeiden ja yksityisten silmälääkäripalvelujen käytön aiheuttamia kokonaiskustannuksia ja omavastuukustannuksia, sekä niiden yhteyttä tutkittavan painoon, tupakointiin, korkeaan verenpaineeseen ja muutamaan valittuun sairauteen, muun muassa nivelreumaan.
Tutkimusanalyysit perustuvat niiden vuosina 1933—1956 syntyneiden savitaipalelaisten tietoihin, jotka ovat käyttäneet Kansaneläkelaitoksen (KELA) korvaamia silmälääkkeitä tai silmälääkäripalveluita tarkasteltuna ajanjaksona ja jotka ovat kutsuttuna osallistuneet järjestettyyn tutkimukseen. Osallistujat tutkittiin 27.5.1996—5.5.1999 välisenä aikana (alkututkimus). Lääkkeiden korvaustiedot olivat käytettävissä vuosien 1994—2008 ajalta ja lääkäripalveluiden korvaustiedot vuosien 1996—2008 ajalta. Korrelaatioanalyyseissa käytettiin ryhmittelevänä muuttujana tutkittavien diabetesstatuksia, joiden selvittämiseksi tehtiin tutkimuksen alussa OGTT-testaus.
Tutkimus pohjautui pitkälti tilastolliseen analyysiin, joka tehtiin käyttämällä Windows Office Excel 2016:a ja IBM SPSS Statistics -ohjelman versioita 22 ja 23. Glaukooman lääkehoitoon sitoutuneisuudessa ei havaittu tilastollista merkitsevyyttä diabetesta sairastavien ja sitä sairastamattomien välillä. Silmälääkekustannukset olivat diabetesta sairastavilla keskimäärin korkeammat kuin muilla, mutta omavastuu euromääräisesti keskimäärin pienempi. Korkeimmalla mitatulla systolisella paineella havaittiin olevan tilastollisesti merkitsevä yhteys silmänhoidollisiin kustannuksiin sekä omavastuuseen niin terveillä kuin diabetesta sairastavilla naisilla. Korrelaatio oli voimakkaampi diabetesta sairastavilla naisilla verrattuna terveisiin naisiin (kokonaiskustannuksissa 0,479 vs. 0,240 ja omavastuun osalta 0,491 vs. 0,238). Lisäksi diabetesta sairastavilla naisilla alkututkimustilanteessa mitatulla diastolisella verenpaineella oli tilastollisesti merkitsevä yhteys seurattavien vuosien silmälääketieteellisiin kuluihin (p<0,001, ?=0,524) ja omavastuuosuuteen (p<0,01, ?=0,493). Kustannuksilla ja omavastuilla ei havaittu olevan muita merkittäviä yhteyksiä tarkasteltuihin muuttujiin.
Tutkimusanalyysit perustuvat niiden vuosina 1933—1956 syntyneiden savitaipalelaisten tietoihin, jotka ovat käyttäneet Kansaneläkelaitoksen (KELA) korvaamia silmälääkkeitä tai silmälääkäripalveluita tarkasteltuna ajanjaksona ja jotka ovat kutsuttuna osallistuneet järjestettyyn tutkimukseen. Osallistujat tutkittiin 27.5.1996—5.5.1999 välisenä aikana (alkututkimus). Lääkkeiden korvaustiedot olivat käytettävissä vuosien 1994—2008 ajalta ja lääkäripalveluiden korvaustiedot vuosien 1996—2008 ajalta. Korrelaatioanalyyseissa käytettiin ryhmittelevänä muuttujana tutkittavien diabetesstatuksia, joiden selvittämiseksi tehtiin tutkimuksen alussa OGTT-testaus.
Tutkimus pohjautui pitkälti tilastolliseen analyysiin, joka tehtiin käyttämällä Windows Office Excel 2016:a ja IBM SPSS Statistics -ohjelman versioita 22 ja 23. Glaukooman lääkehoitoon sitoutuneisuudessa ei havaittu tilastollista merkitsevyyttä diabetesta sairastavien ja sitä sairastamattomien välillä. Silmälääkekustannukset olivat diabetesta sairastavilla keskimäärin korkeammat kuin muilla, mutta omavastuu euromääräisesti keskimäärin pienempi. Korkeimmalla mitatulla systolisella paineella havaittiin olevan tilastollisesti merkitsevä yhteys silmänhoidollisiin kustannuksiin sekä omavastuuseen niin terveillä kuin diabetesta sairastavilla naisilla. Korrelaatio oli voimakkaampi diabetesta sairastavilla naisilla verrattuna terveisiin naisiin (kokonaiskustannuksissa 0,479 vs. 0,240 ja omavastuun osalta 0,491 vs. 0,238). Lisäksi diabetesta sairastavilla naisilla alkututkimustilanteessa mitatulla diastolisella verenpaineella oli tilastollisesti merkitsevä yhteys seurattavien vuosien silmälääketieteellisiin kuluihin (p<0,001, ?=0,524) ja omavastuuosuuteen (p<0,01, ?=0,493). Kustannuksilla ja omavastuilla ei havaittu olevan muita merkittäviä yhteyksiä tarkasteltuihin muuttujiin.