"Eiks ne semmosia ollu.." : aivoverenkiertohäiriöön sairastuneiden henkilöiden tuottamien verbiprosessien yhteys kertomuksen laatuun

Abstract

Aivoverenkiertohäiriöihin (AVH) sairastuu vuosittain noin 25 000 suomalaista. AVH-potilaista noin kolmanneksella esiintyy afasiaa eli kielellisen viestinnän häiriöitä sairastumisen akuuttivaiheessa, ja vielä kuuden kuukauden kuluttua jopa 19 %:lla aivoinfarktipotilaista on afasia. Afasia voi rajoittaa sairastuneen henkilön kommunikointia sekä vähentää hänen kykyään osallistua yhteiskunnan toimintaan. Tyypillinen afaattinen oire on sananlöytämisvaikeus. Suurin osa AVH-potilaista sairastaa aivoinfarktin. Suomessa vuonna 2002 hyväksytty liuotushoito eli trombolyysi on todettu tehokkaaksi aivoinfarktin hoitomuodoksi.

Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin 41 afaattisen puhujan tuottamia verbiprosesseja ja sisältöyksiköitä sarjakuvakerronnassa. Kaikkien tutkimushenkilöiden vaurio oli vasemmassa aivopuoliskossa. 27 tutkimushenkilöistä oli saanut liuotushoidon, ja 14 ei ollut saanut kyseistä hoitoa. Verbiprosessien tarkastelu nojautui systeemis-funktionaaliseen kieliteoriaan. Kertomuksissa esiintyneiden verbiprosessien ja sisältöyksiköiden avulla selvitettiin, miten verbiprosessit ovat yhteydessä kertomuksen laatuun, onko ryhmien välillä eroja ja vaikuttaako tutkimushenkilöiden afasiaosamäärä tuotettujen verbiprosessien ja sisältöyksiköiden määrään ja laatuun.

Tuotettujen verbiprosessien prosentuaalisessa jakautumisessa, tuotettujen sisältöyksiköiden kokonaismäärissä sekä niistä annetuissa pisteissä oli selkeä ero ryhmien välillä. Olennaisimmat erot olivat, että liuotushoidon saaneen tutkimusryhmän jäsenet tuottivat keskimäärin eniten materiaalisia verbiprosesseja, lähes kaikki kuusi sisältöyksikköä ja saivat varsin korkeat pisteet tuottamistaan sisältöyksiköistä, kun taas ilman liuotushoitoa jääneen tutkimusryhmän jäsenet tuottivat keskimäärin eniten relationaalisia prosesseja, vain alle puolet sisältöyksiköistä ja saivat selvästi heikommat pisteet tuottamistaan sisältöyksiköistä kuin liuotushoidon saaneet tutkimushenkilöt.

Tutkimuksen avulla saatiin selville, että liuotushoidettujen aivoinfarktipotilaiden kielihäiriön vaikeusaste ja laatu ovat tämän aineiston perusteella selvästi lievempiä kuin niiden potilaiden, jotka eivät ole saaneet kyseistä hoitoa. Liuotushoidettujen potilaiden kertomukset antoivat viitteitä siitä, että materiaalisten verbiprosessien suuri määrä ja relationaalisten verbiprosessien pieni määrä ovat yhteydessä korkeisiin sisältöyksiköiden kokonaispisteisiin. On kuitenkin huomioitava, että tutkimusryhmien sisällä on paljon variaatiota, etenkin ilman liuotushoitoa jääneiden tutkimusryhmässä. Tutkimushenkilöiden afasiaosamäärien analysointi osoitti, että afasiaosamäärä ei aina anna oikeata kuvaa sarjakuvan avulla toteutetun kerronnan tasosta.