Turvallisuusuhkia vastaan yhteisten arvojen puolesta : Saksan suhtautuminen Euroopan unionin puolustusyhteistyön tiivistämiseen
Ossa, Heljä (2018)
2018
Politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Politics
Johtamiskorkeakoulu - Faculty of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-08-29
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201809202576
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201809202576
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa analysoidaan Saksan suhtautumista Euroopan unionin puolustusyhteistyöhön ja sitä, miten Saksassa perustellaan tarvetta puolustusyhteistyön tiivistämiselle. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan sitä, millaisen roolin Saksa on ottanut eurooppalaisessa puolustuspolitiikassa ja toisaalta sitä, minkälainen roolin kumppanit ja liittolaiset ovat sille asettaneet. Tutkimuksessa käsitellään puolustusyhteistyötä realismin, liberalismin ja konstruktivismin kautta.
Tutkimuksen menetelmänä on teoriaohjaava sisällönanalyysi ja aineisto muodostuu saksalaisista dokumenteista, jotka ovat poliittisten johtajien puheita, strategioita ja hallitussopimuksia vuosilta 2014-2018. Aineistosta etsitään käsitteitä, jotka viittaavat realistiseen, liberaaliin tai konstruktivistiseen maailmankuvaan, minkä perusteella analysoidaan, mikä niistä on vahvimmin esillä saksalaisessa puolustuspoliittisessa keskustelussa perusteltaessa puolustusyhteistyön kehittämistä.
Tutkimuksen taustalla on oletus puolustuspoliittisesta integraatiosta hallitustenvälisenä toimintana, jossa jäsenvaltioilla ja niiden hallituksilla on ylin päätösvalta puolustusyhteistyötä koskevissa kysymyksissä. Hallitustenvälisyyden teoria sopii erityisesti eurooppalaisen puolustusyhteistyön tarkasteluun, sillä puolustuspolitiikka on vahvasti kansalliseen päätösvaltaan kuuluva asia.
Tutkimuksen olennaisimpana havaintona on, että Saksassa perustellaan EU:n puitteissa tapahtuvaa puolustusyhteistyön tiivistämistä erityisesti tarpeella puolustaa yhteisiä eurooppalaisia arvoja. Lisäksi puolustusyhteistyötä perustellaan EU:n kohtaamilla turvallisuusuhilla, kuten kansainvälisellä terrorismilla ja Venäjän toiminnalla. Taloudellisen hyödyn tavoittelu puolustusyhteistyön kautta ei ole tutkimuksen perusteella merkittävässä roolissa saksalaisessa keskustelussa.
Tutkimuksen menetelmänä on teoriaohjaava sisällönanalyysi ja aineisto muodostuu saksalaisista dokumenteista, jotka ovat poliittisten johtajien puheita, strategioita ja hallitussopimuksia vuosilta 2014-2018. Aineistosta etsitään käsitteitä, jotka viittaavat realistiseen, liberaaliin tai konstruktivistiseen maailmankuvaan, minkä perusteella analysoidaan, mikä niistä on vahvimmin esillä saksalaisessa puolustuspoliittisessa keskustelussa perusteltaessa puolustusyhteistyön kehittämistä.
Tutkimuksen taustalla on oletus puolustuspoliittisesta integraatiosta hallitustenvälisenä toimintana, jossa jäsenvaltioilla ja niiden hallituksilla on ylin päätösvalta puolustusyhteistyötä koskevissa kysymyksissä. Hallitustenvälisyyden teoria sopii erityisesti eurooppalaisen puolustusyhteistyön tarkasteluun, sillä puolustuspolitiikka on vahvasti kansalliseen päätösvaltaan kuuluva asia.
Tutkimuksen olennaisimpana havaintona on, että Saksassa perustellaan EU:n puitteissa tapahtuvaa puolustusyhteistyön tiivistämistä erityisesti tarpeella puolustaa yhteisiä eurooppalaisia arvoja. Lisäksi puolustusyhteistyötä perustellaan EU:n kohtaamilla turvallisuusuhilla, kuten kansainvälisellä terrorismilla ja Venäjän toiminnalla. Taloudellisen hyödyn tavoittelu puolustusyhteistyön kautta ei ole tutkimuksen perusteella merkittävässä roolissa saksalaisessa keskustelussa.