Uutisraivaajat journalismissa : suomalaisen journalismin kentän innovatiivisuus Uutisraivaaja-kilpailuun osallistuneiden silmin
Rajala, Anne-Mari (2018)
Rajala, Anne-Mari
2018
Journalistiikan ja viestinnän tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Journalism and Communication
Viestintätieteiden tiedekunta - Faculty of Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-09-19
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201809202567
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201809202567
Tiivistelmä
Journalismin alalla toimivat yritykset ovat joutuneet pohtimaan ansaintalogiikoitaan ja toimintatapojaan uudelleen viimeisten vuosikymmenten aikana. Toiminnan uudistamisessa ovat olleet apuna mediainnovaatiot, joita on nähty suomalaisellakin journalismin kentällä. Osa niistä on saanut alkunsa Helsingin Sanomain Säätiön järjestämässä Uutisraivaaja-kilpailussa.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisena suomalaisen journalismin kentän innovatiivisuus nähdään Uutisraivaaja-innovaatiokilpailuun osallistuneiden keskuudessa. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin kilpailun merkitystä journalismin kentällä sekä sen vaikutuksia osallistuneiden työuriin ja uralla etenemiseen.
Tutkimusaineisto oli kaksiosainen: monivalintakysymyksiä ja avoimia kysymyksiä sisältävään kyselylomakkeeseen vastasi 28 Uutisraivaaja-kilpailuun osallistunutta ja teemahaastatteluihin osallistui viisi voittajajoukkueiden journalistia. Aineisto analysoitiin yksinkertaisen tilastollisen tulkinnan, sisällön erittelyn sekä sisällönanalyysin keinoin.
Tutkimukseni osoitti, että suomalaisen journalismin kentän innovatiivisuudessa olisi paljon parannettavaa. Turvallisuushakuisuuteen, konservatiivisuuteen ja varovaisuuteen kallistuvalla kentällä ongelmana näyttävät olevan etenkin asenteet ja resurssit, kuten kiire, rahan puute ja kalliit teknologiat. Tilanteessa nähdään kuitenkin toivoa. Mediataloihin on palkattu koodareiden kaltaisia osaajia, joita ei ole tyypillisesti nähty journalismin alalla. Kentän avaaminen muiden alojen osaajille nähtiinkin merkityksellisenä asiana innovatiivisuuden lisäämisessä. Vastaajat olivat yhtä mieltä siitä, että alan innovatiivisuuteen kannattaa panostaa.
Lähes kaikki kilpailuun osallistuneet pitivät Uutisraivaajaa tarpeellisena. Kilpailun todettiin olevan rahoitusta tarjoava piristysruiske muuten vaikeassa kentässä. Monet voittajat kokivat saaneensa kilpailun myötä yhteisön tunnustuksen idealleen. Ideoiden validointi nähtiinkin yhtenä kilpailun merkittävimmästä annista.
Kilpailun vaikutus osallistujien työuriin ja uralla etenemiseen oli melko vähäinen. Vaikutus näkyi enemmän innovaation tuomana lisäarvona: uskona omaan tekemiseen, itseluottamuksena ja uusina näkökulmina. Omille innovaatioille oli ladattu suuriakin henkilökohtaisia tavoitteita. Toteutuessaan ne voivat vaikuttaa tulevaisuudessa myös työuriin. Kilpailun vaikutus uralla etenemiseen koettiin olevan suurempi alalla ylipäänsä kuin henkilökohtaisesti.
Tämän tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että suomalaisella journalismin kentällä kannattaisi tehdä enemmän rohkeita ja yllättäviäkin kokeiluja. Myös asenneilmapiirin tulisi olla sallivampi virheitä ja epäonnistumista kohtaan.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisena suomalaisen journalismin kentän innovatiivisuus nähdään Uutisraivaaja-innovaatiokilpailuun osallistuneiden keskuudessa. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin kilpailun merkitystä journalismin kentällä sekä sen vaikutuksia osallistuneiden työuriin ja uralla etenemiseen.
Tutkimusaineisto oli kaksiosainen: monivalintakysymyksiä ja avoimia kysymyksiä sisältävään kyselylomakkeeseen vastasi 28 Uutisraivaaja-kilpailuun osallistunutta ja teemahaastatteluihin osallistui viisi voittajajoukkueiden journalistia. Aineisto analysoitiin yksinkertaisen tilastollisen tulkinnan, sisällön erittelyn sekä sisällönanalyysin keinoin.
Tutkimukseni osoitti, että suomalaisen journalismin kentän innovatiivisuudessa olisi paljon parannettavaa. Turvallisuushakuisuuteen, konservatiivisuuteen ja varovaisuuteen kallistuvalla kentällä ongelmana näyttävät olevan etenkin asenteet ja resurssit, kuten kiire, rahan puute ja kalliit teknologiat. Tilanteessa nähdään kuitenkin toivoa. Mediataloihin on palkattu koodareiden kaltaisia osaajia, joita ei ole tyypillisesti nähty journalismin alalla. Kentän avaaminen muiden alojen osaajille nähtiinkin merkityksellisenä asiana innovatiivisuuden lisäämisessä. Vastaajat olivat yhtä mieltä siitä, että alan innovatiivisuuteen kannattaa panostaa.
Lähes kaikki kilpailuun osallistuneet pitivät Uutisraivaajaa tarpeellisena. Kilpailun todettiin olevan rahoitusta tarjoava piristysruiske muuten vaikeassa kentässä. Monet voittajat kokivat saaneensa kilpailun myötä yhteisön tunnustuksen idealleen. Ideoiden validointi nähtiinkin yhtenä kilpailun merkittävimmästä annista.
Kilpailun vaikutus osallistujien työuriin ja uralla etenemiseen oli melko vähäinen. Vaikutus näkyi enemmän innovaation tuomana lisäarvona: uskona omaan tekemiseen, itseluottamuksena ja uusina näkökulmina. Omille innovaatioille oli ladattu suuriakin henkilökohtaisia tavoitteita. Toteutuessaan ne voivat vaikuttaa tulevaisuudessa myös työuriin. Kilpailun vaikutus uralla etenemiseen koettiin olevan suurempi alalla ylipäänsä kuin henkilökohtaisesti.
Tämän tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että suomalaisella journalismin kentällä kannattaisi tehdä enemmän rohkeita ja yllättäviäkin kokeiluja. Myös asenneilmapiirin tulisi olla sallivampi virheitä ja epäonnistumista kohtaan.