Käännös suomennetun tietokirjallisuuden arvosteluissa
Sillanpää, Henna (2018)
2018
Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen maisteriopinnot - Master's Programme in Multilingual Communication and Translation Studies
Viestintätieteiden tiedekunta - Faculty of Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-09-13
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201809172547
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201809172547
Kuvaus
English Summary: How reviews evaluate nonfiction translated into Finnish
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan suomennetun tietokirjallisuuden arvosteluja kääntämisen näkökulmasta. Tavoitteena on selvittää, mitä ja kuinka paljon kääntämisestä, käännöksestä ja kääntäjästä kirjoitetaan viimeaikaisissa tietokirjallisuusarvosteluissa. Aiempien tutkimusten perusteella kääntämisen käsittelyn laajuus ja tarkkuus vaihtelee niin tietokirjallisuuden kuin kaunokirjallisuudenkin suhteen ja on usein ylimalkaista ja epäjohdonmukaista (esim. Paloposki & Riikonen 2013; Shepherd 2009; Korhonen M. 2011). Tutkimusaineisto koostuu Tieteessä tapahtuu -lehdessä vuosina 2015¬–2017 julkaistuista 19:stä suomennettua tietokirjallisuutta käsittelevästä kirja-arvostelusta.
Arvosteluita analysoitiin kaksivaiheisesti. Ensin käytettiin Gullinin (2002) mallia, joka tuo esiin kääntämisen näkyvyyttä ja sen käsittelyn laajuutta arvosteluissa. Toiseksi teemoiteltiin aineistoa tietokirjallisuuden kääntämistä ja käännöskritiikkiä käsittelevän teorian avulla (esim. Chesterman 2000; Paloposki 2011; Stöckell 2007; Paloposki & Riikonen 2013). Tämä osuus kuvaa, miten arvosteluissa käsitellään käännöksen suhdetta lähtötekstiin, kohdekieleen ja lukijaan, käännöksen merkitystä ja historiaa, kääntäjän asiantuntijuutta ja toimintaa sekä muita suomennosprosessin toimijoita. Analyysissa huomioidaan vain kääntämisen, kääntäjän tai käännöksen käsittely, mikä sitoo näkökulman kääntämisen näkyvyyteen.
Tutkimuksessa selvisi, että tutkimusaineistoon kuuluvissa arvosteluissa käännöksen, kääntäjän ja kääntämisen käsittelyn laajuus ja tarkkuus vaihtelee. Kaikissa arvosteluissa käy ilmi, että kyseessä on käännös. Suurimmassa osassa arvosteluja käännöstyötä arvioidaan perustelujen tukemana. Lähes yhtä useissa arvosteluissa käännöstyötä arvotetaan lyhyesti ilman perusteluita. Yhdessä arvostelussa käännöstyötä ei arvioida lainkaan. Kolmessa arvostelussa käännöstyötä kommentoidaan perusteellisesti ja kääntäminen on tärkeä näkökulma koko tekstissä.
Arvosteluissa käsitellään käännöksen suhdetta lähtötekstiin esimerkiksi sanaston ja kirjoitustyylin vastaavuuden kautta. Kohdekielen sujuvuuden kommentointi on yleistä. Lukijasuhde käy ilmi erityisesti kommenteista, jotka koskevat helppolukuisuutta ja lukijan huomioimista lisätietojen antamisella käännöksessä. Teksteissä käy ilmi käännöksen merkitys tieteenalan edistämisen suhteen ja eri käännösversioita esitellään. Kääntäjää kuvataan erityisesti ammattitaidon ja kokeneisuuden kautta. Muutkin suomennosprosessin toimijat tulevat esiin.
Arvosteluita analysoitiin kaksivaiheisesti. Ensin käytettiin Gullinin (2002) mallia, joka tuo esiin kääntämisen näkyvyyttä ja sen käsittelyn laajuutta arvosteluissa. Toiseksi teemoiteltiin aineistoa tietokirjallisuuden kääntämistä ja käännöskritiikkiä käsittelevän teorian avulla (esim. Chesterman 2000; Paloposki 2011; Stöckell 2007; Paloposki & Riikonen 2013). Tämä osuus kuvaa, miten arvosteluissa käsitellään käännöksen suhdetta lähtötekstiin, kohdekieleen ja lukijaan, käännöksen merkitystä ja historiaa, kääntäjän asiantuntijuutta ja toimintaa sekä muita suomennosprosessin toimijoita. Analyysissa huomioidaan vain kääntämisen, kääntäjän tai käännöksen käsittely, mikä sitoo näkökulman kääntämisen näkyvyyteen.
Tutkimuksessa selvisi, että tutkimusaineistoon kuuluvissa arvosteluissa käännöksen, kääntäjän ja kääntämisen käsittelyn laajuus ja tarkkuus vaihtelee. Kaikissa arvosteluissa käy ilmi, että kyseessä on käännös. Suurimmassa osassa arvosteluja käännöstyötä arvioidaan perustelujen tukemana. Lähes yhtä useissa arvosteluissa käännöstyötä arvotetaan lyhyesti ilman perusteluita. Yhdessä arvostelussa käännöstyötä ei arvioida lainkaan. Kolmessa arvostelussa käännöstyötä kommentoidaan perusteellisesti ja kääntäminen on tärkeä näkökulma koko tekstissä.
Arvosteluissa käsitellään käännöksen suhdetta lähtötekstiin esimerkiksi sanaston ja kirjoitustyylin vastaavuuden kautta. Kohdekielen sujuvuuden kommentointi on yleistä. Lukijasuhde käy ilmi erityisesti kommenteista, jotka koskevat helppolukuisuutta ja lukijan huomioimista lisätietojen antamisella käännöksessä. Teksteissä käy ilmi käännöksen merkitys tieteenalan edistämisen suhteen ja eri käännösversioita esitellään. Kääntäjää kuvataan erityisesti ammattitaidon ja kokeneisuuden kautta. Muutkin suomennosprosessin toimijat tulevat esiin.