Yläkoulun oppilaanohjaus toimijuuden vahvistajana : peruskoulun 8. - 9.-luokkalaisten käsityksiä oppilaanohjauksesta
Murtomäki, Kirsi (2018)
Murtomäki, Kirsi
2018
Kasvatustieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-09-11
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201809132523
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201809132523
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää peruskoulun 8.–9.-luokkalaisten näkemyksiä oppilaanohjauksesta oppiaineena. Oppilaanohjauksen sisältö on määritelty opetussuunnitelman perusteissa vuodelta 2004. Lähtökohtana oli ajatus, että oppilaanohjaus on oppiaine, joka vahvistaa oppilaiden toimijuutta.
Tutkimusaineistona käytettiin kyselylomakkeella saatua tietoa. Opetussuunnitelmassa olevat oppilaanohjauksen tavoitteet olivat nuorille tehdyn kyselylomakkeen taustalla. Kyselylomake sisälsi sekä monivalinta- että avoimia kysymyksiä. Tutkimuksessa on sekä kvantitatiivinen että kvalitatiivinen aineisto. Tutkimuksessa käytettiin kahta tutkimusmenetelmää. Aineiston analysoimisessa hyödynnettiin sekä tilastollista tarkastelua että sisällönanalyysia.
Tutkimuksessa tarkasteltiin opetussuunnitelmateoriaa ja opetussuunnitelman merkitystä opetusta ohjaavana tekijänä. Tämän lisäksi pohdittiin oppilaanohjausta oppiaineena. Oppilaanohjaus on haastava, koska sillä ei ole varsinaista omaa tieteellistä taustaa samalla tavalla kuin monella muulla oppiaineella. Oppilaanohjaus ammentaa teoriansa ja pedagogiset mallinsa ohjausta koskevasta tutkimuksesta. Ohjaus puolestaan on hybridi eli monen tieteenalan risteyskohdassa oleva ja sisällöltään moniulotteinen. Ohjaus käsitteenä on laaja ja sisältää hyvin muodollisen institutionaalisen puolen lisäksi vapaamuotoisempaa ohjausta. Ohjausta tehdään ammattimaisesti hyvin erilaisissa yhteisöissä. Huomion arvoista on, että ohjaus on vuorovaikutteinen tapahtuma. Tavoitteena on vahvistaa ohjattavan omaa toimintakykyä eli toimijuutta.
Peruskoulun opetussuunnitelman perusteissa on yhtenä yleisenä tavoitteena osallisuuden vahvistaminen. Osallisuus on normatiivinen käsite. Nuorilla on oikeus osallistua ja olla osallisena itseään koskevissa asioissa. Nuorilla on myös oikeus olla vaikuttamassa yhteiskunnallisiin asioihin, vaikka heillä ei ole täysiä poliittisia oikeuksia. Osallisuusajatuksen taustalla pitää olla myös konkreettisempi ilmenemismuoto. Tässä tutkimuksessa toimijuus on nostettu keskeiseksi. Nuori tarvitsee toimijuutta, jotta voi osallistua eli olla mukana toiminnassa ja tekemässä päätöksiä.
Nuorilla oli kyselyn perusteella hyvä käsitys oppilaanohjauksesta oppiaineena ja vastauksista kävi ilmi myös toimijuuden ajatus. Nuorille oli selvästi haastavaa ilmaista omia odotuksiaan oppiaineelle tai analysoida niiden toteutumista. Suurin osa oli kokenut saaneensa apua ja tukea nivelvaiheisiin eli siirtymävaiheisiin. Kuitenkin osa koki jääneensä ilman tukea. Tärkeää olisi saada kaikille tunne, että heitä tuetaan ja kuullaan elämän ratkaisevissa muutostilanteissa.
Tutkimusaineistona käytettiin kyselylomakkeella saatua tietoa. Opetussuunnitelmassa olevat oppilaanohjauksen tavoitteet olivat nuorille tehdyn kyselylomakkeen taustalla. Kyselylomake sisälsi sekä monivalinta- että avoimia kysymyksiä. Tutkimuksessa on sekä kvantitatiivinen että kvalitatiivinen aineisto. Tutkimuksessa käytettiin kahta tutkimusmenetelmää. Aineiston analysoimisessa hyödynnettiin sekä tilastollista tarkastelua että sisällönanalyysia.
Tutkimuksessa tarkasteltiin opetussuunnitelmateoriaa ja opetussuunnitelman merkitystä opetusta ohjaavana tekijänä. Tämän lisäksi pohdittiin oppilaanohjausta oppiaineena. Oppilaanohjaus on haastava, koska sillä ei ole varsinaista omaa tieteellistä taustaa samalla tavalla kuin monella muulla oppiaineella. Oppilaanohjaus ammentaa teoriansa ja pedagogiset mallinsa ohjausta koskevasta tutkimuksesta. Ohjaus puolestaan on hybridi eli monen tieteenalan risteyskohdassa oleva ja sisällöltään moniulotteinen. Ohjaus käsitteenä on laaja ja sisältää hyvin muodollisen institutionaalisen puolen lisäksi vapaamuotoisempaa ohjausta. Ohjausta tehdään ammattimaisesti hyvin erilaisissa yhteisöissä. Huomion arvoista on, että ohjaus on vuorovaikutteinen tapahtuma. Tavoitteena on vahvistaa ohjattavan omaa toimintakykyä eli toimijuutta.
Peruskoulun opetussuunnitelman perusteissa on yhtenä yleisenä tavoitteena osallisuuden vahvistaminen. Osallisuus on normatiivinen käsite. Nuorilla on oikeus osallistua ja olla osallisena itseään koskevissa asioissa. Nuorilla on myös oikeus olla vaikuttamassa yhteiskunnallisiin asioihin, vaikka heillä ei ole täysiä poliittisia oikeuksia. Osallisuusajatuksen taustalla pitää olla myös konkreettisempi ilmenemismuoto. Tässä tutkimuksessa toimijuus on nostettu keskeiseksi. Nuori tarvitsee toimijuutta, jotta voi osallistua eli olla mukana toiminnassa ja tekemässä päätöksiä.
Nuorilla oli kyselyn perusteella hyvä käsitys oppilaanohjauksesta oppiaineena ja vastauksista kävi ilmi myös toimijuuden ajatus. Nuorille oli selvästi haastavaa ilmaista omia odotuksiaan oppiaineelle tai analysoida niiden toteutumista. Suurin osa oli kokenut saaneensa apua ja tukea nivelvaiheisiin eli siirtymävaiheisiin. Kuitenkin osa koki jääneensä ilman tukea. Tärkeää olisi saada kaikille tunne, että heitä tuetaan ja kuullaan elämän ratkaisevissa muutostilanteissa.