Eteisvärinäablaation vaikutus toiminnanohjaukseen
Pihlaja, Mia (2018)
2018
Lääketieteen lisensiaatin tutkinto-ohjelma - Licentiate's Degree Programme in Medicine
Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta - Faculty of Medicine and Life Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-09-11
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201809132522
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201809132522
Tiivistelmä
Tämän opinnäytteen alkuperäisyys on tarkastettu Turnitin OriginalityCheck-ohjelmalla Tampereen yliopiston laatujärjestelmän mukaisesti.
TAUSTA –Eteisvärinäablaatiot saattavat lisätä riskiä hiljaiseen aivovaurioon mahdollisten mikroembolioiden vuoksi. Hiljaiset aivovauriot ja toisaalta aivojen hyvinvointi heijastuvat aivojen korkeampien tiedonkäsittelytoimintoihin, kuten toiminnanohjaustoimintoihin, ja niiden tehokkuuteen. Tutkimuksemme tavoitteena oli selvittää aivojen hyvinvointia eteisvärinäablaation jälkeen. Tässä tutkimuksessa selvitimme toiminnanohjaustoimintoja ennen ja jälkeen eteisvärinäablaation. Arvioimme mm. esiintyykö eteisvärinäablaatiossa käyneillä potilailla toiminnanohjauksen ongelmia 3 kuukautta toimenpiteen jälkeen ja samalla tarkasteltiin toiminnanohjausta kuormittavan reaktioaikatestin toimivuutta näiden ongelmien diagnostiikassa.
AINEISTO JA MENETELMÄT- 7 koehenkilöä, joille tehtiin eteisvärinäablaatio Sydänsairaalassa eteisvärinän hoidon vuoksi, osallistui tutkimukseen. Koehenkilöt suorittivat tietokonepohjaisen reaktioaikatestin toimenpidettä edeltävänä päivänä sekä kolme kuukautta sen jälkeen. Lisäksi potilaat ja heidän omaisensa täyttivät BRIEF-A kyselylomakkeen ennen toimenpidettä ja kolme kuukautta sen jälkeen. Reaktioaikatestin aikana potilailta rekisteröitiin 64 kanavainen EEG. EEG-analyysi ja EEG-tulosten raportointi rajattiin tämän tutkimuksen ulkopuolelle.
TULOKSET- Opinnäytetyöni tulokset ovat preliminäärisiä parhaillaan meneillään olevasta Liimatainen et al. ” Frontal cognitive control functions before and after percutaneous catheter procedures in treatment of atrial fibrillation” -tutkimuksesta. Koehenkilöt suoriutuivat reaktioaikatestissä kolmen kuukauden kohdalla paremmin kuin ennen toimenpidettä: Kokonaisvirheet (OR 0.50 CI 0.35-0.73), työmuistiin liittyvät virheet (OR 0.53 CI 0.34-0.85) sekä vastaamattajättäminen (OR 0.34 CI 0.14-0.78) vähenivät tilastollisesti merkittävästi. Ainoastaan vasteenestovirheissä (OR 0.65 CI 0.27-1.59) ei tapahtunut tilastollisesti merkittävää muutosta. Reaktioajoissa ei ollut tilastollisesti merkittävää parannusta eikä BRIEF-A kyselyissä havaittu merkittävää muutosta.
POHDINTA- Suorituksen parantuminen saattaa olla seurausta esimerkiksi aivojen kannalta suotuisammista verenkierrollisista tekijöistä onnistuneen ablaation jälkeen. Parantuneeseen suoritukseen voi olla muitakin suoria ja epäsuoria fysiologisia ja psykologisia tekijöitä ja toki myös oppimisvaikutus on mahdollinen, vaikkakin sitä pyrittiin kontrolloimaan poistamalla kokeen alusta ne jaksot, jossa pääosa oppimisesta tapahtui. Vaikuttaisi siltä, että reaktioaikatesti on tarpeeksi herkkä havaitsemaan muutoksia toiminnanohjauksessa. Tässä pienessä preliminäärisessä otoksessa toiminnanohjauksen ongelmia ei havaittu. Lisätutkimuksille on tarvetta niin testin toimivuuden kuin eteisvärinäablaation vaikutustenkin osalta.
TAUSTA –Eteisvärinäablaatiot saattavat lisätä riskiä hiljaiseen aivovaurioon mahdollisten mikroembolioiden vuoksi. Hiljaiset aivovauriot ja toisaalta aivojen hyvinvointi heijastuvat aivojen korkeampien tiedonkäsittelytoimintoihin, kuten toiminnanohjaustoimintoihin, ja niiden tehokkuuteen. Tutkimuksemme tavoitteena oli selvittää aivojen hyvinvointia eteisvärinäablaation jälkeen. Tässä tutkimuksessa selvitimme toiminnanohjaustoimintoja ennen ja jälkeen eteisvärinäablaation. Arvioimme mm. esiintyykö eteisvärinäablaatiossa käyneillä potilailla toiminnanohjauksen ongelmia 3 kuukautta toimenpiteen jälkeen ja samalla tarkasteltiin toiminnanohjausta kuormittavan reaktioaikatestin toimivuutta näiden ongelmien diagnostiikassa.
AINEISTO JA MENETELMÄT- 7 koehenkilöä, joille tehtiin eteisvärinäablaatio Sydänsairaalassa eteisvärinän hoidon vuoksi, osallistui tutkimukseen. Koehenkilöt suorittivat tietokonepohjaisen reaktioaikatestin toimenpidettä edeltävänä päivänä sekä kolme kuukautta sen jälkeen. Lisäksi potilaat ja heidän omaisensa täyttivät BRIEF-A kyselylomakkeen ennen toimenpidettä ja kolme kuukautta sen jälkeen. Reaktioaikatestin aikana potilailta rekisteröitiin 64 kanavainen EEG. EEG-analyysi ja EEG-tulosten raportointi rajattiin tämän tutkimuksen ulkopuolelle.
TULOKSET- Opinnäytetyöni tulokset ovat preliminäärisiä parhaillaan meneillään olevasta Liimatainen et al. ” Frontal cognitive control functions before and after percutaneous catheter procedures in treatment of atrial fibrillation” -tutkimuksesta. Koehenkilöt suoriutuivat reaktioaikatestissä kolmen kuukauden kohdalla paremmin kuin ennen toimenpidettä: Kokonaisvirheet (OR 0.50 CI 0.35-0.73), työmuistiin liittyvät virheet (OR 0.53 CI 0.34-0.85) sekä vastaamattajättäminen (OR 0.34 CI 0.14-0.78) vähenivät tilastollisesti merkittävästi. Ainoastaan vasteenestovirheissä (OR 0.65 CI 0.27-1.59) ei tapahtunut tilastollisesti merkittävää muutosta. Reaktioajoissa ei ollut tilastollisesti merkittävää parannusta eikä BRIEF-A kyselyissä havaittu merkittävää muutosta.
POHDINTA- Suorituksen parantuminen saattaa olla seurausta esimerkiksi aivojen kannalta suotuisammista verenkierrollisista tekijöistä onnistuneen ablaation jälkeen. Parantuneeseen suoritukseen voi olla muitakin suoria ja epäsuoria fysiologisia ja psykologisia tekijöitä ja toki myös oppimisvaikutus on mahdollinen, vaikkakin sitä pyrittiin kontrolloimaan poistamalla kokeen alusta ne jaksot, jossa pääosa oppimisesta tapahtui. Vaikuttaisi siltä, että reaktioaikatesti on tarpeeksi herkkä havaitsemaan muutoksia toiminnanohjauksessa. Tässä pienessä preliminäärisessä otoksessa toiminnanohjauksen ongelmia ei havaittu. Lisätutkimuksille on tarvetta niin testin toimivuuden kuin eteisvärinäablaation vaikutustenkin osalta.