Suuruuden ekonomian esteet ja edellytykset : tapauksena Porin kaupungin perusturvan yhteistoiminta-alue
Huhtanen, Helena (2018)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
Huhtanen, Helena
2018
Hallintotieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Administrative Studies
Johtamiskorkeakoulu - Faculty of Management
Hyväksymispäivämäärä
2018-05-22
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201809122513
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201809122513
Tiivistelmä
Mittakaavaetujen saavuttaminen on ollut kuntarakenneuudistusten keskeinen tavoite 2000-luvulta lähtien. Kuntakoon suurentaminen ja laajat yhteistoiminta-alueet ovat olleet keskeisiä keinoja näiden tavoitteiden saavuttamisessa. Paras-hankkeen ja sittemmin Lain kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta linjaukset ovat ohjauksellaan lisänneet kuntaliitoksia ja isoja kuntien yhteistoiminta-alueita sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa. Tässä tutkimuksessa tavoitteena on selvittää voidaanko mittakaavaetuja saavuttaa kuntien yhteistyötä laajentamalla ja erityisesti hillitä palvelutuotannon menojen kasvua sosiaali- ja terveystoimessa.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää suuruuden ekonomian keskeisimpiä esteitä ja edellytyksiä kuntien yhteistoimintaa laajennettaessa. Skaalatuottoihin ja mittakaavaetuihin liittyy paljon epävarmuutta julkisessa palvelutuotannossa. Onko laajempien yhteistoiminta-alueiden palvelutuotantoa mahdollista tehostaa kehittämällä hallinnon rakenteita ja toimintaketjuja uuden julkisen johtamisen ja uuden julkisen hallinnan kautta. Mittakaavaedut ja hallinnon uudistaminen, strateginen johtaminen ja luottamus muodostavat tärkeän kokonaisuuden, jota kehittämällä näyttäisi olevan mahdollista vaikuttaa toiminnan tehokkuuteen.
Tapaustutkimuksen kohteena on ollut Porin kaupungin perusturvan yhteistoiminta-alue ja vastausta on haettu kysymykseen, saavutettiinko mittakaavaetuja lyhyellä aikavälillä toiminnan alkaessa vuonna 2010. Yhteistoiminta-alueeseen liittyivät Porin kaupungin lisäksi Luvian, Merikarvian ja Pomarkun kunnat sekä Ulvilan kaupunki. Kuntien toiminta- ja taloustilaston ja Suomen Kuntaliiton väestörakennetietojen avulla tarkastellaan kuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaiskustannusten kehitystä. Erikseen tutkimuksessa arvioidaan vanhustenhuollon kustannusten kehitystä yli 65-vuotiaiden osalta. Tutkimuksen tavoitteena on ollut myös selvittää, onko ikärakenteella merkitystä kuntien kustannuskehitykseen. Yhteistoimintasopimuksessa on määritelty perusteet kuntien väliselle kustannustenjaolle. Ne perustuvat pääosin kuntakohtaiseen palvelujen käyttöön. Kustannusten arvioinnin pohjaksi esitetään myös asukaslukuperusteinen kustannustenjakomalli.
Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että mittakaavaetujen saavuttaminen näyttää olevan tapauskohtaista. Kvantitatiivisista aineistoista huolimatta tutkimuksessa ei ole käytetty tilastollisia menetelmiä, vaan tutkimusote on laadullinen. Tutkimukseen liittyy myös kolme haastattelua yhteistoiminta-alueen valmistelussa mukana olleilta luottamushenkilöiltä ja viranhaltijoilta. Haastattelut tuovat esille hallinnon kehittämistarpeita, joita toteuttamalla olisi mahdollista parantaa tehokkuutta ja hillitä sosiaali- ja terveyspalveluiden menokehitystä. Perinteinen hallinto ja johtaminen eivät ohjanneet riittävästi toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden asettamista.
Hallinto osaltaan vaikutti myös kuntien väliseen luottamukseen. Yhteistyö tällä kuntakokoonpanolla päättyi 2012 lopussa, kun Porin kaupunki irtisanoi yhteistoimintasopimuksen vuoden 2011 lopussa päätymään 31.12.2012. Kaikki haastateltavat pitivät sopimuksen irtisanomista virheenä ja osakaskunnat totesivat, että Porin luottamus yhteistyökumppanina heikkeni.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää suuruuden ekonomian keskeisimpiä esteitä ja edellytyksiä kuntien yhteistoimintaa laajennettaessa. Skaalatuottoihin ja mittakaavaetuihin liittyy paljon epävarmuutta julkisessa palvelutuotannossa. Onko laajempien yhteistoiminta-alueiden palvelutuotantoa mahdollista tehostaa kehittämällä hallinnon rakenteita ja toimintaketjuja uuden julkisen johtamisen ja uuden julkisen hallinnan kautta. Mittakaavaedut ja hallinnon uudistaminen, strateginen johtaminen ja luottamus muodostavat tärkeän kokonaisuuden, jota kehittämällä näyttäisi olevan mahdollista vaikuttaa toiminnan tehokkuuteen.
Tapaustutkimuksen kohteena on ollut Porin kaupungin perusturvan yhteistoiminta-alue ja vastausta on haettu kysymykseen, saavutettiinko mittakaavaetuja lyhyellä aikavälillä toiminnan alkaessa vuonna 2010. Yhteistoiminta-alueeseen liittyivät Porin kaupungin lisäksi Luvian, Merikarvian ja Pomarkun kunnat sekä Ulvilan kaupunki. Kuntien toiminta- ja taloustilaston ja Suomen Kuntaliiton väestörakennetietojen avulla tarkastellaan kuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaiskustannusten kehitystä. Erikseen tutkimuksessa arvioidaan vanhustenhuollon kustannusten kehitystä yli 65-vuotiaiden osalta. Tutkimuksen tavoitteena on ollut myös selvittää, onko ikärakenteella merkitystä kuntien kustannuskehitykseen. Yhteistoimintasopimuksessa on määritelty perusteet kuntien väliselle kustannustenjaolle. Ne perustuvat pääosin kuntakohtaiseen palvelujen käyttöön. Kustannusten arvioinnin pohjaksi esitetään myös asukaslukuperusteinen kustannustenjakomalli.
Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että mittakaavaetujen saavuttaminen näyttää olevan tapauskohtaista. Kvantitatiivisista aineistoista huolimatta tutkimuksessa ei ole käytetty tilastollisia menetelmiä, vaan tutkimusote on laadullinen. Tutkimukseen liittyy myös kolme haastattelua yhteistoiminta-alueen valmistelussa mukana olleilta luottamushenkilöiltä ja viranhaltijoilta. Haastattelut tuovat esille hallinnon kehittämistarpeita, joita toteuttamalla olisi mahdollista parantaa tehokkuutta ja hillitä sosiaali- ja terveyspalveluiden menokehitystä. Perinteinen hallinto ja johtaminen eivät ohjanneet riittävästi toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden asettamista.
Hallinto osaltaan vaikutti myös kuntien väliseen luottamukseen. Yhteistyö tällä kuntakokoonpanolla päättyi 2012 lopussa, kun Porin kaupunki irtisanoi yhteistoimintasopimuksen vuoden 2011 lopussa päätymään 31.12.2012. Kaikki haastateltavat pitivät sopimuksen irtisanomista virheenä ja osakaskunnat totesivat, että Porin luottamus yhteistyökumppanina heikkeni.