Nutrition Supplements, Oral Health and Adverse Pregnancy Outcomes in Malawi
Harjunmaa, Ulla (2018)
Harjunmaa, Ulla
Tampere University Press
2018
Kansainvälinen lääketiede - International health
Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta - Faculty of Medicine and Life Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2018-09-28
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-0835-3
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-0835-3
Tiivistelmä
Vuosittain 32 miljoonaa lasta syntyy ennenaikaisesti tai liian pieninä raskausviikkoihin nähden, pääasiassa matalan tulotason maissa. Näillä lapsilla on suuresti kohonnut riski sekä kuolemalle että pitkäaikaiselle sairastavuudelle. Äidin aliravitsemus ja infektiosairaudet ovat eräitä tärkeimpiä, tunnistettuja riskitekijöitä, jotka myös altistavat toinen toiselleen. Monipuolista lisäravinteiden antamista raskauden aikana suositellaankin enenevässä määrin etenkin matalan tulotason maissa. Hampaiden kiinnityskudossairautta parodontiittia on tutkittu runsaasti ennenaikaisen synnytyksen riskitekijänä mutta hammaskarieksen ja sen seurannaissairauden, periapikaali-infektion rooli on lähes tuntematon. Kuten parodontiitin, periapikaali-infektion ja raskauskomplikaatioiden yhteys on biologisesti mahdollinen.
Tämän väitöskirjatyön tavoitteena oli tutkia raskaudenaikaisen rasvitsemuslisän, suusairauksien ja raskauskomplikaatioiden välisiä yhteyksiä Malawin maaseudulla, eteläisessä Afrikassa. Väitöskirjatyö perustuu kolmeen osatutkimukseen. Ensimmäisessä osatutkimuksessa arvioitiin sekä monipuolisen hivenaine- ja monivitamiinilisän (MMN) että maapähkinäpohjaisen lisäravinnon (LNS) vaikutusta karieksen ja parodontaalisairauksien esiintyvyyteen verrattuna yleisesti käytettyyn rauta- ja foolihappo-lisään (IFA). Toisessa osatutkimuksessa selvitettiin äidin suusairauksien yhteyttä raskauden kestoon ja lapsen syntymäkokoon. Kolmas osatutkimus selvitti toisessa osatutkimuksessa havaitun periapikaali-infektion ja lyhentyneen raskauden keston sekä lapsen pienen syntymäkoon välisen yhteyden taustalla vaikuttavia syy-seuraussuhteita ja kahta mahdollista mekanismia, hammasperäisten bakteerien aiheuttamaa kohdunsisäistä inflammaatiota (suora mekanismi) sekä systeemistä inflammaatiota (epäsuora mekanismi).
Tutkimukseen rekrytoitiin 1391 raskaana olevaa naista ennen 20 raskausviikkoa. Heidät satunnaistettiin kolmeen ryhmään, joissa tutkittavat saivat päivittäin IFA kapselin, MMN kapselin tai LNS annoksen, joka sisälsi proteiinia, hiilihydraatteja, välttämättömiä rasvahappoja sekä 21 hivenainetta. Äidiltä kerättiin veri- ja sylkinäytteet ennen 20 raskausviikkoa sekä 36 raskausviikolla. Synnytyksen jälkeen kerättiin istukka ja sikiökalvonäytteet sekä mitattiin lapsen paino, pituus ja pään ympärys. Analyyseihin sisällytettiin 1024 naista, jotka osallistuivat kliiniseen sekä radiologiseen suuterveystutkimukseen kuuden viikon sisällä synnytyksestä.
Karieksen esiintyvyys oli tilastollisesti merkitsevästi korkeampi MMN (69,1 %) ja LNS (63,3 %) ryhmissä verrattuna IFA ryhmään (56,7 %, P = 0.004). Keskimääräinen raskauden kesto (95 % luottamusväli) oli 0,4 viikkoa (0,1–0,8) lyhyempi, lapsen syntymäpaino 79 g (13–145) alhaisempi ja pituus 0,5 cm (0,2–0,9) lyhyempi naisilla, joilla oli periapikaali-infektio kuin naisilla, joilla ei ollut infektiota. Ennenaikaisuuden ilmaantuvuus oli 3,5 % (95 % luottamusväli 1,1–8,1 %) ja lyhytkasvuisuuden 9,0 % (95 % luottamusväli 2,7–15,2 %) korkeampi periapikaali-infektioryhmässä. Lisäravinnon saannin ja parodontaalisairauksien tai parodontiitin ja syntymätulosten välillä ei havaittu yhteyttä. Periapikaali-infektioilla oli annos-vasteyhteys c-reaktiivisen proteiinin (CRP), hapan alpha-1-glykoproteiinin (AGP)- ja kortisolipitoisuuksien kanssa 36 raskausviikolla. CRP:n, AGP:n tai kortisolin lisääminen regressiomalleihin heikensi periapikaali-infektion ja raskauden keston sekä lapsen painon ja pituuden välistä yhteyttä. Nämä tulokset viittaavat siihen että periapikaali-infektioiden ja raskaustulosten yhteys välittyy osin CRP:n, AGP:n ja kortisolin kautta.
Loppupäätelmänä totean että hivenaine- ja monivitamiinilisän antaminen raskaana oleville naisille ympäristössä, jossa sekä aliravitsemus että suusairaudet ovat yleisiä saattaa lisätä karieksen esiintymistä tai etenemistä. Hoitamattoman karieksen aiheuttama periapikaali-infektio puolestaan aiheuttaa systeemisen inflammaation, joka voi johtaa ennenaikaiseen syntymään ja kohdunsisäiseen kasvuviiveeseen. Tämän tutkimuksen tulokset viittaavat siis siihen, että periapikaali-infektio on yleinen, aiemmin tunnistamaton ja suhteellisen helposti hoidettava raskauskomplikaatioiden riskitekijä. Karieksen ehkäisy tulisi ottaa huomioon erityisesti suunniteltaessa ravitsemusinterventio-ohjelmia raskaana oleville naisille matalan tulotason maissa.
Tämän väitöskirjatyön tavoitteena oli tutkia raskaudenaikaisen rasvitsemuslisän, suusairauksien ja raskauskomplikaatioiden välisiä yhteyksiä Malawin maaseudulla, eteläisessä Afrikassa. Väitöskirjatyö perustuu kolmeen osatutkimukseen. Ensimmäisessä osatutkimuksessa arvioitiin sekä monipuolisen hivenaine- ja monivitamiinilisän (MMN) että maapähkinäpohjaisen lisäravinnon (LNS) vaikutusta karieksen ja parodontaalisairauksien esiintyvyyteen verrattuna yleisesti käytettyyn rauta- ja foolihappo-lisään (IFA). Toisessa osatutkimuksessa selvitettiin äidin suusairauksien yhteyttä raskauden kestoon ja lapsen syntymäkokoon. Kolmas osatutkimus selvitti toisessa osatutkimuksessa havaitun periapikaali-infektion ja lyhentyneen raskauden keston sekä lapsen pienen syntymäkoon välisen yhteyden taustalla vaikuttavia syy-seuraussuhteita ja kahta mahdollista mekanismia, hammasperäisten bakteerien aiheuttamaa kohdunsisäistä inflammaatiota (suora mekanismi) sekä systeemistä inflammaatiota (epäsuora mekanismi).
Tutkimukseen rekrytoitiin 1391 raskaana olevaa naista ennen 20 raskausviikkoa. Heidät satunnaistettiin kolmeen ryhmään, joissa tutkittavat saivat päivittäin IFA kapselin, MMN kapselin tai LNS annoksen, joka sisälsi proteiinia, hiilihydraatteja, välttämättömiä rasvahappoja sekä 21 hivenainetta. Äidiltä kerättiin veri- ja sylkinäytteet ennen 20 raskausviikkoa sekä 36 raskausviikolla. Synnytyksen jälkeen kerättiin istukka ja sikiökalvonäytteet sekä mitattiin lapsen paino, pituus ja pään ympärys. Analyyseihin sisällytettiin 1024 naista, jotka osallistuivat kliiniseen sekä radiologiseen suuterveystutkimukseen kuuden viikon sisällä synnytyksestä.
Karieksen esiintyvyys oli tilastollisesti merkitsevästi korkeampi MMN (69,1 %) ja LNS (63,3 %) ryhmissä verrattuna IFA ryhmään (56,7 %, P = 0.004). Keskimääräinen raskauden kesto (95 % luottamusväli) oli 0,4 viikkoa (0,1–0,8) lyhyempi, lapsen syntymäpaino 79 g (13–145) alhaisempi ja pituus 0,5 cm (0,2–0,9) lyhyempi naisilla, joilla oli periapikaali-infektio kuin naisilla, joilla ei ollut infektiota. Ennenaikaisuuden ilmaantuvuus oli 3,5 % (95 % luottamusväli 1,1–8,1 %) ja lyhytkasvuisuuden 9,0 % (95 % luottamusväli 2,7–15,2 %) korkeampi periapikaali-infektioryhmässä. Lisäravinnon saannin ja parodontaalisairauksien tai parodontiitin ja syntymätulosten välillä ei havaittu yhteyttä. Periapikaali-infektioilla oli annos-vasteyhteys c-reaktiivisen proteiinin (CRP), hapan alpha-1-glykoproteiinin (AGP)- ja kortisolipitoisuuksien kanssa 36 raskausviikolla. CRP:n, AGP:n tai kortisolin lisääminen regressiomalleihin heikensi periapikaali-infektion ja raskauden keston sekä lapsen painon ja pituuden välistä yhteyttä. Nämä tulokset viittaavat siihen että periapikaali-infektioiden ja raskaustulosten yhteys välittyy osin CRP:n, AGP:n ja kortisolin kautta.
Loppupäätelmänä totean että hivenaine- ja monivitamiinilisän antaminen raskaana oleville naisille ympäristössä, jossa sekä aliravitsemus että suusairaudet ovat yleisiä saattaa lisätä karieksen esiintymistä tai etenemistä. Hoitamattoman karieksen aiheuttama periapikaali-infektio puolestaan aiheuttaa systeemisen inflammaation, joka voi johtaa ennenaikaiseen syntymään ja kohdunsisäiseen kasvuviiveeseen. Tämän tutkimuksen tulokset viittaavat siis siihen, että periapikaali-infektio on yleinen, aiemmin tunnistamaton ja suhteellisen helposti hoidettava raskauskomplikaatioiden riskitekijä. Karieksen ehkäisy tulisi ottaa huomioon erityisesti suunniteltaessa ravitsemusinterventio-ohjelmia raskaana oleville naisille matalan tulotason maissa.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4862]