Työkykyriskienhallinta osana strategista hyvinvointia
Lassila, Riitta (2018)
Lassila, Riitta
2018
Kauppatieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Business Studies
Johtamiskorkeakoulu - Faculty of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-08-24
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201809062472
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201809062472
Tiivistelmä
Terveys ja työkyky ovat ihmisen ja työelämän perustekijöitä. Suomalainen työntekijä on keskimäärin 60 000 tuntia työssä ja tätä määrää tulisi yhteiskunnallisten tavoitteiden mukaisesti pidentää entisestään. Työoloilla ja -olosuhteilla on valtava merkitys paitsi yksilön terveydelle ja toimintakyvylle myös yritysten tuloksellisuudelle. Työtapaturmia, sairauspoissaolopäiviä ja työkyvyttömyyseläkkeitä on mahdollista vähentää vielä entisestään. Tässä tutkimuksessa asiaa lähestytään työkykyriskienhallinnan kautta strategisen hyvinvoinnin näkökulmasta. Strateginen hyvinvointi sisältää sekä työhyvinvoinnin että työkyvyn käsitteet ja tässä näkökulmassa hyvinvointia tarkastellaan niistä lähtökohdista, jotka vaikuttavat yrityksen kannattavuuteen ja henkilöstötuottavuuteen.
Tutkimuksen tehtävänä on selvittää miten työterveyshuolto, vahinkovakuutusyhtiö ja työeläkeyhtiö tukevat yrityksiä työkykyriskienhallinnassa ja strategisen hyvinvoinnin johtamisessa. Tutkimusaihetta lähestytään selvittämällä, miten yritykset voivat vaikuttaa sosiaalivakuutukseksi luettaviin palkan sivukuluina maksettaviin työkyvyttömyyseläke-, työtapaturma- ja ammattitauti- sekä sairausvakuutuksen hintaan ja näihin linkittyviin henkilöstökustannuksiin. Lisäkysymyksenä kartoitetaan, millaista yhteistyötä eri toimijoiden välillä on työkykyriskienhallintaan liittyen. Kyseessä on laadullinen tutkimus. Tutkimuksen pohjan muodostaa lainsäädäntö, mikä määrittelee kunkin osapuolen velvollisuuksia ja vakuutusten maksutekniikkaa. Työkykyriskienhallintaa, johtamista, strategista hyvinvointia ja eri osapuolten toimintatapoja kuvaavan aineiston pohjalta on luotu tutkimuksen kirjallisuuskatsaus. Empiirisenä aineistona on kirjallisuutta täydentävä ja syventävä haastatteluaineisto, joka on hankittu yksilöhaastatteluilla eri osapuolten näkökulmasta. Tutkimusote on induktiivinen ja tarkoituksena on päätyä yksittäisistä havainnoista yleisiin päätelmiin.
Tutkimuksessa havaitaan kaikilla tutkimuksen kohteena olevilla toimijoilla olevan yhteinen tavoite siitä, että yrityksissä olisi toimintakykyinen ja terve henkilöstö, ja että työyhteisö olisi turvallinen ja tuottava. Työterveyshuollon, vahinkovakuutusyhtiön ja työeläkeyhtiön yhteisenä tavoitteena on tukea yrityksiä työkykyriskienhallinnassa ja niistä aiheutuvien kustannusten hallinnassa sekä ennakoivassa työssä osana strategista hyvinvoinnin johtamista. Tavoitteena on minimoida työympäristöstä ja työyhteisöstä johtuvia sairastumisia sekä loukkaantumisia, ja kehittää toimintaa lisäämällä tietoisuutta siitä, miten juuri kyseisen yrityksen riskejä voidaan hallita. Tutkimuksessa havaitaan myös, että kaikkiin palkan sivukuluihin liittyviin komponentteihin vaikuttaminen pohjautuu työkyvyn ja työolosuhteiden ongelmakohtien varhaiseen tunnistamiseen ja vaikuttamiseen. Työkykyriskienhallinta on riippuvaista yrityksen strategisista päätöksistä ja toiminnan tavoitteista, joten yritykset ovat viimekädessä vastuussa siitä. Tukea ja apua on saatavilla ja yritykseen lakisääteisestikin linkittyvät yhteistyötahot haluavat osaltaan olla tukemassa yrityksiä työkykyriskienhallinnassa ja strategisen hyvinvoinnin kehittämisessä.
Tutkimuksen tehtävänä on selvittää miten työterveyshuolto, vahinkovakuutusyhtiö ja työeläkeyhtiö tukevat yrityksiä työkykyriskienhallinnassa ja strategisen hyvinvoinnin johtamisessa. Tutkimusaihetta lähestytään selvittämällä, miten yritykset voivat vaikuttaa sosiaalivakuutukseksi luettaviin palkan sivukuluina maksettaviin työkyvyttömyyseläke-, työtapaturma- ja ammattitauti- sekä sairausvakuutuksen hintaan ja näihin linkittyviin henkilöstökustannuksiin. Lisäkysymyksenä kartoitetaan, millaista yhteistyötä eri toimijoiden välillä on työkykyriskienhallintaan liittyen. Kyseessä on laadullinen tutkimus. Tutkimuksen pohjan muodostaa lainsäädäntö, mikä määrittelee kunkin osapuolen velvollisuuksia ja vakuutusten maksutekniikkaa. Työkykyriskienhallintaa, johtamista, strategista hyvinvointia ja eri osapuolten toimintatapoja kuvaavan aineiston pohjalta on luotu tutkimuksen kirjallisuuskatsaus. Empiirisenä aineistona on kirjallisuutta täydentävä ja syventävä haastatteluaineisto, joka on hankittu yksilöhaastatteluilla eri osapuolten näkökulmasta. Tutkimusote on induktiivinen ja tarkoituksena on päätyä yksittäisistä havainnoista yleisiin päätelmiin.
Tutkimuksessa havaitaan kaikilla tutkimuksen kohteena olevilla toimijoilla olevan yhteinen tavoite siitä, että yrityksissä olisi toimintakykyinen ja terve henkilöstö, ja että työyhteisö olisi turvallinen ja tuottava. Työterveyshuollon, vahinkovakuutusyhtiön ja työeläkeyhtiön yhteisenä tavoitteena on tukea yrityksiä työkykyriskienhallinnassa ja niistä aiheutuvien kustannusten hallinnassa sekä ennakoivassa työssä osana strategista hyvinvoinnin johtamista. Tavoitteena on minimoida työympäristöstä ja työyhteisöstä johtuvia sairastumisia sekä loukkaantumisia, ja kehittää toimintaa lisäämällä tietoisuutta siitä, miten juuri kyseisen yrityksen riskejä voidaan hallita. Tutkimuksessa havaitaan myös, että kaikkiin palkan sivukuluihin liittyviin komponentteihin vaikuttaminen pohjautuu työkyvyn ja työolosuhteiden ongelmakohtien varhaiseen tunnistamiseen ja vaikuttamiseen. Työkykyriskienhallinta on riippuvaista yrityksen strategisista päätöksistä ja toiminnan tavoitteista, joten yritykset ovat viimekädessä vastuussa siitä. Tukea ja apua on saatavilla ja yritykseen lakisääteisestikin linkittyvät yhteistyötahot haluavat osaltaan olla tukemassa yrityksiä työkykyriskienhallinnassa ja strategisen hyvinvoinnin kehittämisessä.