Historiantutkijoiden tehtäväperusteinen informaatiovuorovaikutus digitaalisissa ympäristöissä
Korkeamäki, Laura (2018)
2018
Informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Information Studies and Interactive Media
Viestintätieteiden tiedekunta - Faculty of Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-08-22
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201809062467
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201809062467
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaista on historiantutkijoiden tehtäväperusteinen informaatiovuorovaikutus digitaalisissa ympäristöissä. Tutkimusaihe on ajankohtainen, koska historiantutkijat työskentelevät yhä useammin digitaalisissa ympäristöissä. Esimerkkeinä tästä ovat digitaalisten lähdeaineistojen käyttäminen sekä suurten aineistojen eli ”big datan” analysoiminen tietokoneavusteisilla menetelmillä. Tutkimus on tarpeellinen, jotta historiantutkijoille voitaisiin suunnitella parempia työkaluja digitaalisissa ympäristöissä työskentelyyn.
Tutkimuksen suunnittelussa ja toteutuksessa hyödynnettiin Järvelinin ym. (2015) tehtäväperusteisen informaatiovuorovaikutuksen arviointikehystä. Tutkimus toteutettiin historiantutkijoiden luonnollisissa työympäristöissä. Tutkimukseen rekrytoitiin historiantutkijoita, jotka käyttivät tutkimustöissään digitaalisia lähdeaineistoja. Käytetyt tutkimusmenetelmät olivat haastattelu ja varjostus. Tutkimuksessa selvitettiin historiantutkijoiden informaatiovuorovaikutusta analysoimalla heidän tehtäväprosessejaan sekä tunnistamalla niihin sisältyneitä tavoitteita ja aktiviteetteja.
Tutkimuksessa tunnistettiin viisi tehtäväprosessityyppiä, jotka olivat 1) tutkimuskirjallisuuden etsiminen, 2) lukeminen ja muistiinpanojen tekeminen, 3) datan kerääminen ja käsittely, 4) lähdeaineiston analysointi sekä 5) kirjoittaminen. Nämä tehtäväprosessityypit olivat käytännössä osittain päällekkäisiä. Historiantutkijat etsivät tutkimuskirjallisuutta kirjoitustöitään varten. He lukivat tutkimuskirjallisuutta lineaarisesti tai selaillen, seurasivat tutkimuskirjallisuudessa olevia viitteitä ja tekivät samalla muistiinpanoja. Vuorovaikutus lähdeaineiston ja siitä saatavan datan kanssa näytti erilaiselta sen mukaan, mikä tehtäväprosessityyppi oli kyseessä. Historiantutkijoilla oli erilaisia tapoja kirjoittaa, ja he käyttivät työkaluja kirjoittamisen tukena.
Johtopäätöksinä voidaan todeta, että tiedonhakupalveluiden tulisi tukea paremmin tiedontarpeen ilmaisemista. Lisäksi niissä tarvitaan enemmän oppimista ja tutkimista tukevia hakuominaisuuksia. Tehtäväprosessit kannattaisi huomioida työkalujen suunnittelussa, koska tehtäväprosessi vaikuttaa siihen, mihin tarkoitukseen ja millä tavalla työkaluja halutaan käyttää. Myös historiantutkijoiden yksilölliset työskentelytavat tulisi huomioida työkalujen suunnittelussa.
Tutkimuksen suunnittelussa ja toteutuksessa hyödynnettiin Järvelinin ym. (2015) tehtäväperusteisen informaatiovuorovaikutuksen arviointikehystä. Tutkimus toteutettiin historiantutkijoiden luonnollisissa työympäristöissä. Tutkimukseen rekrytoitiin historiantutkijoita, jotka käyttivät tutkimustöissään digitaalisia lähdeaineistoja. Käytetyt tutkimusmenetelmät olivat haastattelu ja varjostus. Tutkimuksessa selvitettiin historiantutkijoiden informaatiovuorovaikutusta analysoimalla heidän tehtäväprosessejaan sekä tunnistamalla niihin sisältyneitä tavoitteita ja aktiviteetteja.
Tutkimuksessa tunnistettiin viisi tehtäväprosessityyppiä, jotka olivat 1) tutkimuskirjallisuuden etsiminen, 2) lukeminen ja muistiinpanojen tekeminen, 3) datan kerääminen ja käsittely, 4) lähdeaineiston analysointi sekä 5) kirjoittaminen. Nämä tehtäväprosessityypit olivat käytännössä osittain päällekkäisiä. Historiantutkijat etsivät tutkimuskirjallisuutta kirjoitustöitään varten. He lukivat tutkimuskirjallisuutta lineaarisesti tai selaillen, seurasivat tutkimuskirjallisuudessa olevia viitteitä ja tekivät samalla muistiinpanoja. Vuorovaikutus lähdeaineiston ja siitä saatavan datan kanssa näytti erilaiselta sen mukaan, mikä tehtäväprosessityyppi oli kyseessä. Historiantutkijoilla oli erilaisia tapoja kirjoittaa, ja he käyttivät työkaluja kirjoittamisen tukena.
Johtopäätöksinä voidaan todeta, että tiedonhakupalveluiden tulisi tukea paremmin tiedontarpeen ilmaisemista. Lisäksi niissä tarvitaan enemmän oppimista ja tutkimista tukevia hakuominaisuuksia. Tehtäväprosessit kannattaisi huomioida työkalujen suunnittelussa, koska tehtäväprosessi vaikuttaa siihen, mihin tarkoitukseen ja millä tavalla työkaluja halutaan käyttää. Myös historiantutkijoiden yksilölliset työskentelytavat tulisi huomioida työkalujen suunnittelussa.