Välttämättömyys vai arvovalinta? : diskurssianalyysi kehitysyhteistyömäärärahojen leikkauksia koskevasta täysistuntokeskustelusta syksyllä 2015
Sinisaari, Nelli (2018)
2018
Politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Politics
Johtamiskorkeakoulu - Faculty of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-08-28
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201809042451
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201809042451
Tiivistelmä
Kesäkuussa 2015 juuri muodostettu Juha Sipilän hallitus ilmoitti hallitusohjelmassaan, että julkisen kehitysyhteistyön määrärahoista leikataan 200 miljoonalla eurolla, jonka lisäksi avustusmuotoisesta
tuesta esitettiin siirrettäväksi 100 miljoonaa euroa Finnfundin pääomittamiseen. Leikkaus oli merkittävä, sillä vastaavansuuruisia leikkauksia kehitysyhteistyöhön on edellisen kerran tehty 1990-
luvun alussa.
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan eduskunnan syksyllä 2015 käymää täysistuntokeskustelua kehitysyhteistyömäärärahojen leikkauksista. Tutkimuksen tarkoituksena on lisätä akateemista tietoa Suomen kehityspolitiikkaan liittyvästä valtakamppailusta ja siihen osallistuvista eduskunnan toimijoista.
Tutkimuksessa analysoidaan, millaisia diskursseja kansanedustajien puheenvuoroissa esiintyi, millaisissa suhteissa diskurssit olivat toisiinsa nähden ja millaiset diskurssit olivat hegemonisessa asemassa. Diskurssianalyysissä hyödynnetään Norman Fairclough’n kolmiportaista kriittisen diskurssianalyysin mallia sekä metodeina sisällönanalyysiä sekä sisällön erittelyä.
Täysistuntoasiakirjoista käy ilmi, että kehitysyhteistyömäärärahoista käydystä keskustelusta on löydettävissä 12 erilaista diskurssia. Keskustelua hallitsevia, vahvoja diskursseja oli yhteensä kahdeksan: välttämättömyysdiskurssi, kohtuuttomuusdiskurssi, tuloksellisuusdiskurssi, maine kärsii -diskurssi, järjestödiskurssi, apu lähtömaihin -diskurssi, vastakkainasetteludiskurssi sekä 0,7-diskurssi. Näiden lisäksi aineistosta oli luokiteltavissa neljä muuta, heikompaa diskurssia: arvovalintadiskurssi, kehitysyhteistyö ei toimi -diskurssi, painopistediskurssi sekä yksityisen sektorin roolia korostava diskurssi.
Eduskuntavaaleissa keväällä 2015 vallinnut talouspoliittinen keskustelu Suomen valtiontalouden huonosta tilasta ja julkisten menojen leikkaustarpeista vaikutti merkittävästi myös kehitysyhteistyömäärärahoista käytyyn eduskuntakeskusteluun. Hallituspuolueiden kansanedustajat liittivät kehitysyhteistyöleikkauksiin välttämättömyysdiskurssin, jonka mukaan leikkauksille ei ole vaihtoehtoja ja kehitysyhteistyöstä on leikattava, jotta Suomen talous saadaan kuntoon. Vastaavasti oppositiopuolueiden kansanedustajat kritisoivat välttämättömyysdiskurssia ja käyttivät puheessaan arvovalinta- ja kohtuuttomuusdiskursseja.
Kehitysyhteistyömäärärahoista käydyssä eduskuntakeskustelussa ei ollut havaittavissa yksiselitteisesti hegemonisia diskursseja. Valtaosa keskusteluun osallistujista vaikutti kuitenkin jakavan näkemyksen siitä, että Suomi on ja sen tuleekin olla sitoutunut käyttämään kehitysyhteistyöhön 0,7 prosenttia BKTL:staan (0,7-diskurssi).
tuesta esitettiin siirrettäväksi 100 miljoonaa euroa Finnfundin pääomittamiseen. Leikkaus oli merkittävä, sillä vastaavansuuruisia leikkauksia kehitysyhteistyöhön on edellisen kerran tehty 1990-
luvun alussa.
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan eduskunnan syksyllä 2015 käymää täysistuntokeskustelua kehitysyhteistyömäärärahojen leikkauksista. Tutkimuksen tarkoituksena on lisätä akateemista tietoa Suomen kehityspolitiikkaan liittyvästä valtakamppailusta ja siihen osallistuvista eduskunnan toimijoista.
Tutkimuksessa analysoidaan, millaisia diskursseja kansanedustajien puheenvuoroissa esiintyi, millaisissa suhteissa diskurssit olivat toisiinsa nähden ja millaiset diskurssit olivat hegemonisessa asemassa. Diskurssianalyysissä hyödynnetään Norman Fairclough’n kolmiportaista kriittisen diskurssianalyysin mallia sekä metodeina sisällönanalyysiä sekä sisällön erittelyä.
Täysistuntoasiakirjoista käy ilmi, että kehitysyhteistyömäärärahoista käydystä keskustelusta on löydettävissä 12 erilaista diskurssia. Keskustelua hallitsevia, vahvoja diskursseja oli yhteensä kahdeksan: välttämättömyysdiskurssi, kohtuuttomuusdiskurssi, tuloksellisuusdiskurssi, maine kärsii -diskurssi, järjestödiskurssi, apu lähtömaihin -diskurssi, vastakkainasetteludiskurssi sekä 0,7-diskurssi. Näiden lisäksi aineistosta oli luokiteltavissa neljä muuta, heikompaa diskurssia: arvovalintadiskurssi, kehitysyhteistyö ei toimi -diskurssi, painopistediskurssi sekä yksityisen sektorin roolia korostava diskurssi.
Eduskuntavaaleissa keväällä 2015 vallinnut talouspoliittinen keskustelu Suomen valtiontalouden huonosta tilasta ja julkisten menojen leikkaustarpeista vaikutti merkittävästi myös kehitysyhteistyömäärärahoista käytyyn eduskuntakeskusteluun. Hallituspuolueiden kansanedustajat liittivät kehitysyhteistyöleikkauksiin välttämättömyysdiskurssin, jonka mukaan leikkauksille ei ole vaihtoehtoja ja kehitysyhteistyöstä on leikattava, jotta Suomen talous saadaan kuntoon. Vastaavasti oppositiopuolueiden kansanedustajat kritisoivat välttämättömyysdiskurssia ja käyttivät puheessaan arvovalinta- ja kohtuuttomuusdiskursseja.
Kehitysyhteistyömäärärahoista käydyssä eduskuntakeskustelussa ei ollut havaittavissa yksiselitteisesti hegemonisia diskursseja. Valtaosa keskusteluun osallistujista vaikutti kuitenkin jakavan näkemyksen siitä, että Suomi on ja sen tuleekin olla sitoutunut käyttämään kehitysyhteistyöhön 0,7 prosenttia BKTL:staan (0,7-diskurssi).